Suomen ja Ruotsin koronalinjat ovat hyvin kaukana toisistaan – ruotsalaisprofessori: "Taktiikan onnistumista voidaan arvioida vasta parin vuoden päästä"

Tukholman Karoliinisen instituutin professori Mats Brommels:"Riskiryhmien suojelu ei Ruotsissa ole onnistunut" 3:06
Tukholman Karoliinisen instituutin professori Mats Brommels: "Riskiryhmien suojelu ei Ruotsissa ole onnistunut".

Kahden naapurin koronalinjat ovat hyvin kaukana toisistaan. Suomen ja Ruotsin.

Ruotsi luottaa laumaimmuniteettiin, Suomi on laitettu kiinni. Ruotsissa esimerkiksi ravintoloissa eri puolilla maata on ollut viime aikoina ajoin tungosta. 

Tukholman Karoliinisen instituutin professori Mats Brommels sanoi MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa, että Ruotsissa tartuntojen lisääntymistä näyttävät käyrät ovat hieman taittuneet ja virkamiehet ovat jo varovaisen toiveikkaita.

Ruotsissa on tähän mennessä kirjattu 156 koronakuolemaa miljoonaa asukasta kohden. Suomessa vastaava suhdeluku on Worldometers-sivuston ylläpitämän tilaston mukaan 18. 

Ruotsissa koronaviruksen aiheuttaman taudin vaatimien kuolemien kokonaismäärä on noussut 1 580:een. Vahvistettuja koronatartuntoja on kirjattu Ruotsissa lähes 14 800. 

– Ruotsin käyttämän taktiikan onnistumista koronan hoidossa on vielä aikaista arvioida. Se voidaan tehdä vasta parin vuoden päästä, Brommels sanoo.

Professorin mukaan kaikkien valtioiden ensisijainen tehtävä on suojella kansalaistensa terveyttä.

– Riskiryhmien suojelu ei Ruotsissa ole onnistunut.

WHO:n eli Maailman terveysjärjestön ennusteiden mukaan koronan toinen aalto saattaa olla ensimmäistä rajumpi. Professori Brommelsin mukaan Tukholman väestölle tehdyt vasta-ainetestit näyttävät, että noin 11 prosenttia asukkaista on sairastanut koronan ja saanut immuniteetin.

– Mehän emme tiedä, mikä määrä sairastaneita riittää lauma-immuniteetin saavuttamiseksi. On ylioptimistista ajatella, että nykyinen tilanne riittäisi, Brommels sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat