Suomen ja Kiinan taloussuhteissa on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, arvioi maiden taloussuhteista kirjan julkaissut Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Markku Kotilainen.
Kotilaisen ja tutkija Ville Kaitilan tutkimus Leijona ja lohikäärme – Suomen ja Kiinan taloussuhteet julkistettiin maanantaina.
– Suomen ja Kiinan osaamis- ja resurssiperustat ovat toisiaan täydentäviä. Suomella on korkeaa osaamista ja Kiinalla on suuret ja kasvavat markkinat. Kiina tarvitsee ict- ja cleantech-osaamista, ja Suomella on tässä suhteessa, mitä tarjota, Kotilainen listaa.
– Tietysti Kiinasta tulee ajan myötä myös kilpailua, mutta suomalaisyritykset voivat päästä mukaan hyviin yhteistyökuvioihin.
Hyviä kasvunäkymiä on Kotilaisen mukaan myös esimerkiksi Kiinan pelimarkkinoilla. Samaan aikaan elintason nousu lisää myös kartonkipakkausten kulutusta Kiinassa, mikä tarjoaa markkinoita metsäteollisuuden tuotteille.
Hiilinielupäätöstä odotellaan
Kotilaisen ja Kaitilan tutkimuksen mukaan suomalaisyrityksillä oli toissa vuonna Kiinassa 230 tytäryhtiötä, jotka työllistivät hieman yli 50 000 henkeä. Liikevaihtoa tytäryhtiöille kertyi hieman yli kymmenen miljardia euroa.
Kiina on noussut Ruotsin ja Yhdysvaltojen jälkeen suomalaisten tytäryritysten kolmanneksi merkittävimmäksi sijaintimaaksi liikevaihdolla mitattuna.
Kiinalaisyrityksillä oli toissa vuonna Suomessa vain 16 tytäryhtiötä, jotka työllistivät noin 750 henkeä ja joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 686 miljoonaa euroa.
Kotilainen kertoo, että vuoden 2015 jälkeen kiinalaisten Suomeen tekemät investoinnit ovat vauhdittuneet. Näkyvin kiinalaisinvestointi oli Supercell-peliyhtiön osake-enemmistön osto kiinalaisomistukseen viime vuonna.
Kiinalaiset ovat olleet kiinnostuneita myös metsäteollisuuden tarjoamista mahdollisuuksista, kun Kaidi- ja Camce-yhtiöt ovat puuhanneet biojalostamoja Kemiin ja Kemijärvelle.
– Sijoittajat näyttävät nyt odottavan, millaisiin päätöksiin EU:ssa päädytään metsien hiilinieluihin liittyen, Kotilainen sanoo.