Kreikka-vakuudet ja kiemurtelu pakolaiskiintiöissä jäivät poikkeuksiksi.
Perussuomalaiset ei ole saanut aikaan isoa linjamuutosta Suomen EU-politiikassa. Tutkijoiden mukaan Suomi näyttäytyy yhä pragmaattisena ja tunnollisena jäsenmaana, joka erottautuu harvoin muun EU:n linjauksista.
Politiikan tutkijoiden ja asiantuntijoiden kirjoittamassa tietokirjassa arvioidaan Suomen EU-linjan kehitystä jäsenyyden aikana. Kirjan pääviesti on, että kyse on pikemmin jatkuvuudesta kuin muutoksesta.
– Se, että Suomi on asettunut tietyissä asioissa poikkiteloin, on rajoittunut vain yksittäisiin, vaikka sinällään toki tärkeisiin kysymyksiin, sanoo valtio-opin professori ja kirjan toimittaja Tapio Raunio Tampereen yliopistosta.
Samaa mieltä on Suomen entinen EU-lähettiläs Jan Store, joka on aiemmin ilmaissut huolensa Suomen kovenevista puheista EU-pöydissä.
– Kyllä Suomen linja on voittopuolisesti rakentava. Pyritään myötävaikuttamaan ratkaisuihin ja katsotaan mieluummin ratkaisua kuin ongelmaa.
Puheet EU-linjan kiristymisestä virisivät, kun Suomi jäi vuonna 2011 yksin vaatimaan vakuuksia Kreikan tukilainoista. Taustalla oli perussuomalaisten jytky, joka kovensi äänenpainoja myös muissa puolueissa. Perussuomalaisten noustua hallitukseen Suomi herätti huomiota pidättäytymällä äänestämästä kiistellyistä pakolaiskiintiöistä.
Tuoreen kirjan mukaan perussuomalaisten jytky ja eurokriisi sen taustalla oli kyllä tietynlainen vedenjakaja, joka kavensi hallituksen liikkumavaraa EU-pöydissä. Maltillinen perusvire on kuitenkin säilynyt.