Suomalaistutkijoiden hyvä maine edesauttaa tutkimustyötä Kiinassa

Luvat ja rahoitus ovat järjestyneet ilmakehän tutkimiseen erikoistuneen akatemiaprofessorin Markku Kulmalan tutkimusryhmälle kiinalaisen yhteistyöyliopiston ja Pekingin paikallishallinnon avulla.

Kulmalan hyvällä maineella on ollut hankkeen toteutumiseen valtava merkitys, kertoo tutkimuskoordinaattori Joni Kujansuu. Kulmala on Kiinan tiedeakatemian jäsen ja aiemmin rakentanut mittausaseman muun muassa Nanjingin kaupunkiin Shanghain lähelle.

Harvinaista hankkeessa on se, että Helsingin yliopistolla on nyt vapaat kädet rakentaa asema BUCT:n kampukselle Pekingin länsiosaan. Kujansuun mukaan yhtenä syynä tähän ovat BUCT:n rehtorin hyvät suhteet Pekingin paikallishallintoon.

Laajempaa ymmärrystä pitkillä mittauksilla

Kulmalan ryhmän Nanjingissa tekemissä mittauksissa on havaittu ilmiöitä, joita muut ryhmät eivät ole mitanneet, Kujansuu kertoo. Hän selittää, että jatkuvien mittausten avulla on ymmärretty aiempaa paremmin ilmakehän rajakerrosta, joka estää maan pinnasta tulevien kemiallisten yhdisteiden siirtymisen ylempiin ilmakehiin.

– Rajapinnan korkeus vaihtelee säätilan mukaan ja me olemme huomanneet, että nämä erilaiset kemialliset yhdisteet ja niiden yhdistelmät vaikuttavat rajakerroksen korkeuteen. Samalla se vaikuttaa vallitsevaan säätilaan, Kujansuu kertoo.

– Kiinassa sään ennustaminen on ollut hyvin heikkoa, koska saastekomponentti ei ole ollut mukana. Me olemme kyenneet osoittamaan, millaiset prosessit aiheuttavat esimerkiksi sadetta tai sateiden siirtymistä.

Kujansuu kertoo tutkimusryhmän tavoitelleen jo pitkään pääsyä tekemään mittauksia Pekingiin. Pääkaupungissa luvan saaminen siihen on kuitenkin vaikeaa.

– Keskushallinto on ollut huomattavasti herkempi ja varovaisempi siihen, miten ulkomaiset tahot voivat täällä toimia ja kerätä tietoa.

Ongelmissa vedotaan kehitysmaa-asemaan

Saasteongelma on yksi kysymyksistä, joissa Kiina vetoaa usein kehitysmaa-asemaansa. Virallinen Kiina selittää tilannetta sillä, että kaikki kehittyvät maat kohtaavat saman ongelman.

BUCT:n yliopistosuhdejohtaja Wang Fang vetoaa samaan syyhyn ja muistuttaa, että myös länsimaissa on taisteltu saasteita vastaan.

Wang uskoo, että suomalaishankkeen tuloksilla voidaan edistää tietoisuutta ilmanlaadusta paitsi Kiinassa myös muualla kehittyvissä maissa.

– Uskomme, että Kiina pystyy ratkaisemaan ilmansaasteongelman tulevien vuosien aikana. Siksi toivomme, että tutkijat saavat tuloksia pian, Wang sanoo.