Brasilian presidentti on kieltänyt julkaisemasta tietoja Amazonin paloista. EU:lla olisi mahdollisuus vaikuttaa maailman keuhkojen kohtaloon Mercosur-sopimuksen kautta.
Amazonin sademetsä roihuaa tällä hetkellä taas ennätystahtiin. Alueen suuret metsäpalot saivat viime kesänä paljon huomiota, mutta nyt tuhojen on pelätty nousevan jopa viime vuotta suuremmaksi.
Nyt maailman huomio on kuitenkin muualla. Koronavirus on antanut metsäpaloista välinpitämättömälle Brasilian hallinnolle tilaa toimia vapaasti.
– Tilanne näyttää selvästi viime vuotta huonommalta. Ainakin Brasiliassa on käytetty hyväksi sitä, että maailman huomio on koronaviruksessa. Metsää paloi jo kesäkuun aikana enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana, sanoo Amazonian alueeseen perehtynyt Turun yliopiston ekologian professori Hanna Tuomisto.
Myös Brasilian viranomaisten julkaiseman datan mukaan metsää paloi kesäkuussa enemmän kuin 13 vuoteen samana ajankohtana.
Presidentti perusti Amazon-komitean, jonka kaikki jäsenet ovat sotilaita
Suurin osa metsätuhoista ja niihin liittyvistä paloista syntyy karjankasvatusmaiden raivauksen vuoksi. Brasilian hallinnolla ja oikeistopresidentti Jair Bolsonarolla ei kuitenkaan ole ollut kiinnostusta pysäyttää metsätuhoja.
Useissa Etelä-Amerikan ja Karibian maissa suurlähettiläänä toiminut suurlähettiläs emeritus, Amazoniasta tietokirjan kirjoittanut Mikko Pyhälä sanoo, että presidentti on pikemminkin pyrkinyt tukahduttamaan kaiken tiedon metsäpalojen leviämisestä.
– Bolsonaro kielsi pari päivää sitten Brasilian avaruustutkimusinstituuttia julkaisemasta mitään tietoja metsän hävityksestä. Viime vuonnahan hän erotti silloisen johtajan datan julkaisun jälkeen, hän sanoo.
Lisäksi Bolsonaro on perustanut Amazon-komitean, jonka jäseneksi hän ei ottanut yhtään metsissä asuvien alkuperäiskansojen jäseniä, tutkijoita tai ympäristönsuojelijoita. Sen sijaan kaikki komitean jäsenet ovat sotilaita, Pyhälä sanoo.
– Bolsonaron hallitus on antanut laillisen omistusoikeuden noin 10 000 maanviljelystilalle alkuperäiskansojen suojelualueella, minkä Brasilian laki kieltää.
Alkuperäiskansojen suojelu olisi taas merkittävä tekijä myös alueen metsien suojelussa, sillä heidän asuin- ja suojelualueillaan metsät ovat kaikkein luonnonvaraisimmassa tilassa.
Rikollisjärjestöt saavat toimia vapaasti
Bolsonaro on suhtautunut välinpitämättömästi alueella toimiviin rikollisryhmiin ja muihin toimijoihin, jotka pyrkivät saamaan alueesta taloudellista hyötyä luonnosta tai alkuperäiskansoista välittämättä, kertoo muun muassa Science-lehti.
Pyhälän mukaan Amazoniassa toimii erilaisia rikollisryhmiä, jotka etsivät alueelta muun muassa jalopuuta. Kyseiset ryhmät ovat käyttäneet väkivaltaa niin metsiä suojeleviin viranomaisiin, alkuperäiskansoihin kuin kansalaisjärjestöihin, eikä asiaan ole hallinnon osalta puututtu. Brasiliaa onkin kuvattu yhdeksi maailman vaarallisimmaksi maista ympäristönsuojelijoille.
– Alkuperäiskansojen alueella on yli 20 000 kullankaivajaa, joiden läsnäolosta on seurannut paljon väkivaltaa, myös murhia. Siitä ei tule minkäänlaisia seurauksia, hän sanoo.
Lisäksi Bolsonaro on antanut anteeksi suuryritysten saamia ympäristösakkoja alueella.
EU:lla ja Suomellakin olisi mahdollisuus painostaa
Bolsonaro on suhtautunut ylipäätään välinpitämättömästi kaikkeen muuhun paitsi talouteen. Se on näkynyt myös koronakriisissä, jossa rajoituksia ei ole haluttu asettaa niiden talousvaikutusten vuoksi.
– Hänelle tärkeintä on, että talous pyörii tässä ja nyt. Ympäristönäkökulmia ei oteta huomioon ainakaan silloin, jos se jollain tavalla rajoittaisi taloudellista toimintaa, Tuomisto sanoo.
Juuri taloudessa on myös avain siihen, millä Brasilian hallintoa voitaisiin saada painostettua pysäyttämään metsäpalot.
Tuomiston mukaan palojen pysäyttäminen vaatisi Brasiliaan kohdistuvaa kansainvälistä painostusta. Viime vuonna kaskeaminen kiellettiin kahdeksi kuukaudeksi juuri kansainvälisen painostuksen vuoksi.
– Taloudelliset pakotteet voisivat toimia, jos ne toteutetaan systemaattisesti ja tarpeeksi laajalla rintamalla.
Esimerkiksi useiden maiden boikotti olla ostamatta Brasilialta soijaa tai lihaa olisi jo niin iso kolaus sen taloudelle, että asiaa olisi vaikea jättää huomiotta.
Systemaattinen ja tarpeeksi iso painostaja voisi olla esimerkiksi Euroopan unioni.
– Jos EU-tasolla saadaan aikaan sellainen sopimus, sillä on vaikutusta. Se riippuu nyt siitä, miten tärkeiksi metsät katsotaan, Tuomisto sanoo.
"Mercosur-sopimuksen hyväksymisen ehtona täytyy olla metsien tuhoamisen lopettaminen"
Myös Pyhälän mukaan on äärimmäisen tärkeää, että EU terästää toimintaansa. Yksi merkittävä vipuvarsi on EU:n allekirjoittama vapaakauppasopimus eteläisimmän Latinalaisen Amerikan talousyhteisön Mercosurin kanssa, jonka neuvottelut saatiin viime vuonna päätökseen.
Sopimusta ei ole vielä ratifioitu, joten EU:lla olisi nyt mahdollisuus vaikuttamiseen, Pyhälä sanoo.
– Sopimuksen ratifioinnin ehdoksi pitää asettaa ehto, että Bolsonaro lopettaa sademetsien ja alkuperäiskansojen tuhoamisen, hän sanoo.
EU:ssa on kuitenkin vasta nyt alettu Pyhälän mukaan pohtia kunnolla sopimuksen ympäristövaikutuksia. EU-komission raportti Mercosurin ympäristövaikutuksista julkaistiin viime viikolla. Lisäksi unionin oikeusasiamies on aloittanut tutkimuksen aiheesta tulleiden valitusten vuoksi.
Myös Suomen on pohdittava omaa kantaansa asiaan.
– Suomalaiset europarlamenttiedustajat suhtautuvat käsitykseni mukaan sopimukseen varauksella. Myöskään suuri valiokunta ei ole tehnyt asiasta vielä päätöstä, valiokunnan asiantuntijana kuultu Pyhälä sanoo.
Sademetsät ovat paitsi maailman keuhkot myös veden kiertokululle elintärkeät
Jos metsäpaloja ei saada pysäytettyä, seuraukset ovat laajat ja vakavat.
Metsänhävitys kiihdyttää ilmastonmuutosta ja biodiversiteetin häviämistä sekä aiheuttaa puutetta makeasta vedestä.
Sekä Tuomisto että Pyhälä nostavat esille, että Amazonissa kiertää merkittävä määrä maailman vesivarantoja. Iso osa sateista, jotka alueella satavat, ovat nimenomaan metsän ansiota.
Sademetsät ylläpitävät veden kiertokulkua.
– Kun siellä sataa, sataa rankasti. Metsä hidastaa veden valumista maahan, sitoo vettä itseensä ja puut haihduttavat sen uudelleen ilmakehään. Sama vesi, joka on tullut kerran mereltä, kiertää monta kertaa ja sataa uudelleen, Tuomisto sanoo.
Metsä sitoo itseensä paljon hiilidioksidia, minkä vuoksi se on äärimmäisen tärkeä ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Kun metsä hävitetään, puihin sitoutunut valtava hiilimäärä vapautuu kerralla ilmakehään, eikä metsän tilalle perustettu laidun tai pelto pysty sitomaan hiiltä uudestaan.
– Kun puiden määrä vähenee, niiden kyky kierrättää vettä ilmaan heikkenee ja sateet vähenevät. Silloin myös hakkuilta säästyneet metsät kuivuvat ja alkavat muuttua savanniksi. Savanni taas ei pysty sitomaan yhtä paljon hiiltä kuin metsä, Tuomisto selittää.
Vaikutukset ulottuvat kaikkialle jäätiköistä vilja-aittoihin
Sateiden vähentymiset vaikuttavat laajasti koko maapallolla.
– Kosteus Amazonin sademetsistä menee Etelä-Amerikan vilja-aittoihin, Yhdysvaltojen keskilänteen ja Keski-Amerikkaan.
Ilmanvirtaukset ovat äärimmäisen tärkeitä ja lähestymme nyt kriittistä pistettä. Jos se ylitetään, Amazonian sademetsät eivät pysty ylläpitämään kosteutta, joka vaaditaan metsien uudistamiselle, Pyhälä sanoo.
Tällä on taas laajat globaalit vaikutukset.
– Se vaikuttaa Golfvirtaan, Arktisten alueiden lämpötilan nousuun, jäätiköihin, Pyhälä luettelee.
Lisäksi vaarassa on, että maapallo menettää Amazonin sademetsissä elinkirjon. Amazonin sademetsä on yksi maailman eläin- ja kasvilajien tärkeimmistä elinalueista.
Elintila on käymässä jo nyt vähiin laajoille pinta-aloja vaativille lajeille, kuten suurille selkärankaisille.
– Amazonista voisi vielä löytyä myös valtava määrä uusia lääkkeitä ja elintarvikkeita ihmiskunnalle. Elonkirjo on valtava. Jos se menetetään, se on peruuttamatonta.
– Jos asiaan ei puututa, se voi tuoda peruuttamattoman ilmastonmuutoksen lähemmäksi, Pyhälä sanoo.