Aerosolitutkimuksen huippunimi Markku Kulmala on geotieteiden alan viitatuin tutkija maailmassa. Ura ei kuitenkaan olisi välttämättä näin mittava, ellei Tshernobylissä olisi räjähtänyt huhtikuussa 1986.
Historian pahin ydinturma aiheutti paniikkia ja jodin hamstrausta, kun radioaktiivinen laskeuma levisi tuulten myötä Eurooppaan.
Suomen näkökulmasta Tshernobyl oli kuitenkin onnenpotku, sillä sen kautta Suomeen syntyi ilmakehätieteen huippuyksikkö – ja sitä kautta myös Markku Kulmalasta tuli kansainvälinen tähtinimi ja alansa siteeratuin tutkija maailmassa, akatemiaprofessori sekä Helsingin yliopiston aerosoli- ja ympäristöfysiikan professori.
Kulmalan johtama yksikkö on kiistatta tällä hetkellä maailman parhaita – ellei paras.
– Tshernobyl oli onni onnettomuudessa. Tutkijan näkökulmasta radioaktiivisuutta tuli juuri sopivasti. Sen verran, että saimme tietää, mitä siellä loppujen lopuksi on, mutta vältyimme isoilta terveysongelmilta, pienhiukkasten eli aerosolien vaikutusta ilmastoon tutkinut Kulmala kuvailee MTV uutisille.
Onnettomuushetkellä 27-vuotias Kulmala teki vielä väitöskirjaansa. Plakkarissa oli pienhiukkasten muodostumisesta kertonut lisensiaattityö. Kulmala myöntää, että Tshernobyl siivitti hänen uraansa harppauksia eteenpäin.
– Sen kautta tuli ihan uudet aspektit työntekoon. Se ehkä viivästytti väitöskirjaa yli vuodella, mutta antoi myöhemmälle uralle ison lisäpotkun, Kulmala kuvailee.
"Mittasimme ihan kaikkea"
Heti onnettomuuden jälkeen Suomeen perustettiin innovatiivinen ja monitieteinen tutkimusryhmä, johon kuului Kulmalan lisäksi jo edesmennyt ydinfyysikko, suomalaisen aerosolitutkimuksen isänä pidetty sekä metsäekologian professori
