Työnantajat urkkivat harvoin alaistensa sähköposteja tai internet-liikennettä, uutisoi Lännen Media.
Lännen Median pyytämien tietojen mukaan Tietosuojavaltuutetun toimistoon on tullut vuosina 2009–2017 yhteensä 14 ilmoitusta sähköposti- ja internetliikenteen seurannasta.
Nykyisen lainsäädännön puitteissa työtekijöiden seuraamisesta tulee tehdä ennakkoon ilmoitus tietosuojavaltuutetulle. Velvollisuus on ollut voimassa vuodesta 2009.
Laki oikeuttaa yritysten ja organisaatioiden seurata työntekijöidensä internet- ja sähköpostiliikenteen tunnistamistietoja. Näihin kuuluvat muun muassa tiedot siitä, kenelle ja keneltä sähköpostiviestejä lähetetään, mitä liitteitä viesteissä on mukana sekä mistä ja mihin osoitteisiin viestejä lähetetään.
Vastaavan toimistopäällikkö Heljä-Tuulia Pihamaa Tietosuojavaltuutetun toimistosta kertoo Lännen Medialle, että kaikki ilmoitukset lain voimassaoloajalta ovat olleet aiheellisia. Viranomaisille ei ole tullut kanteluja tapauksista, joissa olisi epäilty työntekijän sähköpostien tai internet-liikenteen seuraamista ilman asiallista syytä.
Lain tullessa voimaan Lex Nokiana, joka tunnetaan myös lempinimellä urkintalaki, sai se osakseen vastustusta. Laki herätti huolta muun muassa siitä, että työnantajilla olisi suuremmat oikeudet kuin viranomaisilla rajoittaa luottamuksellista viestintää.
Nykyisin ”urkintalaki” on osa vuoden 2015 sähköisen viestinnän lakiuudistuksen jälkeen syntynyttä lakia eli tietoyhteiskuntakaarta.
