Eläkkeelle jää selvästi enemmän suomalaisia kuin uusia tulee tilalle.
Euroopan unionin henkilöstömäärä on kasvanut viime vuosina EU:n laajentumisen, uusien tehtävien ja uusien virastojen perustamisen myötä. Samalla kuitenkin suomalaisten suhteellinen asema unionin henkilöstössä on pienentynyt.
Useat Pohjois-Euroopan maat, Suomi mukaan lukien, ovat vaarassa ajautua aliedustettuun asemaan, kun tarkastellaan EU:n toimielimissä työskentelevien kansalaisten määrää suhteessa maan väestömäärään, todetaan valtioneuvoston teettämässä selvityksessä.
Epätasapaino tulee lähivuosina kiihtymään, koska eläkkeelle on jäämässä selvästi enemmän virkahenkilöitä kuin uusia on tulossa unionin palkkalistoille. Lähivuosina suomalaisia poistuu EU:n viroista keskimäärin 29 vuodessa, kun kilpailujen kautta virkoihin saadaan ainoastaan 3,5 henkilöä vuosittain.
Viime vuosina suomalaisia on rekrytoitu EU:n virkoihin vain noin puolet siitä, mitä maantieteellisen tasapainon ylläpitäminen edellyttäisi. Eläkeruuhkaa selittää se, että moni lähtijä tuli EU-koneistoon töihin Suomen EU-jäsenyyden alussa eli 1990-luvulla.
Adlercreutz: Huolta kannettu jo pidempään
Suomalaiset eivät ole lähteneet riittävän runsaslukuisesti EU:n virkakilpailuihin, joihin unionin rekrytointi perustuu. Suomalaishakijat ovat myös menestyneet suhteellisen heikosti. EU-virkakilpailussa pärjääviä suomalaisia tarvittaisiin lähivuosina jopa seitsenkertainen määrä, jotta suomalaisedustus säilyisi nykyisellään, todetaan selvityksessä.