Suomalaisten karkinhimo ei kärsinyt makeisverosta – virvoitusjuomavero sai välttämään sokerilimonadeja

Makeisveron ja virvoitusjuomaveron toisistaan poikkeavat vaikutukset käyvät ilmi Palkansaajien tutkimuslaitoksen tuoreesta raportista.

Virallinen perustelu vuonna 2011 käyttöön otetulle makeisverolle oli kerätä verotuloja. Poliittisessa keskustelussa selvä tavoite oli kuitenkin ohjata kulutusta terveellisempään suuntaan.

Makeisvero peritään makeisten ohella jäätelöstä.

– Lisäksi osana makeisveroa virvoitusjuomien hinnat nousivat vuonna 2011. Tuo korotus koski sekä sokeria sisältäviä että sokerittomia limonadeja, eikä se muuttanut niiden kulutusta, kertoo tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.

Sen sijaan vuonna 2014 käyttöön tullut erillinen virvoitusjuomavero vaikutti kulutukseen. Tämä vero on alentanut sokerillisten juomien kulutusta ja ohjannut sitä sokerittomiin juomiin.

Onnistunut terveellisiin tuotteisiin ohjailu näyttää raportin mukaan vaativan sitä, että ostettavissa on riittävän samantyyppisiä, terveellisempiä vaihtoehtoja. Niitä on saatavilla limonadeissa, heikommin makeisissa ja jäätelössä.

Jättimäinen aineisto S-ryhmältä

Kososen mukaan nyt saadut tulokset eivät puolla laajoille tuoteryhmille määrättyjä valmisteveroja, joilla pyritään ohjailemaan kulutusta terveellisempään suuntaan.

Tutkimuksessa oli käytössä S-ryhmältä saatu, useiden satojen miljoonien havaintojen aineisto. Sen avulla oli mahdollista verrata makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien sekä makeisverottomien tuotteiden hintoja ja kulutusta.

Raportin mukaan aineisto kuvaa kattavasti makeisten kulutusta Suomessa.

– Aineistosta ei kuitenkaan selviä tarkempia tietoja yksittäisistä kuluttajista, kuten ikäluokkaa tai sukupuolta. Suomen sisäisiä, alueellisia kulutuseroja voisi sen sijaan saada esiin aineiston jatkotutkimuksella, Kosonen täydentää.