Marja ja Pentti-Oskari Kangas ovat tehneet vapaaehtoistyötä Sri Lankassa jo 15 vuotta. Kaikki alkoi lomamatkasta, ja hiljalleen kaksikko ryhtyi auttamaan paikallisia ihmisiä, etenkin heitä, jotka kaikki muut olivat unohtaneet. Tsunamin jälkeen monien paikallisten henki oli pariskunnan hätäavussa kiinni. Kankaat tekivät kaiken auttaakseen kotinsa menettäneitä ihmisiä.
Marja ja Pentti-Oskari Kangas kävivät ensimmäisen kerran Sri Lankassa vuonna 1985. Lomamatkalta mieleen jäivät kaunis luonto ja hymyilevät ihmiset, jotka saivat Kankaat palaamaan maahan kerta toisensa jälkeen. Vuosien varrella lomailu muutti hiljalleen muotoaan.
– Aloitimme vapaaehtoistyön köyhien lasten parissa, rakensimme yhdelle koululle kattoa ja otimme kummilapsia, pääasiassa tyttöjä, joiden koulunkäyntiä turvasimme, Pentti-Oskari Kangas kertoo.
Marja Kangas tutustui vuonna 1997 paikalliseen buddhalaismunkkiyhdyskuntaan. Yksi munkeista oli saanut pedagogiikan koulutuksen ja perustanut köyhien lasten koulun 400 oppilaalle. Hänen kanssaan Kankaat aloittivat yhteistyön, ja sama munkki on edelleen Kankaiden tärkein yhteistyökumppani.
– Ilman häntä emme olisi voineet toimia lainkaan. Hän raivaa tietä byrokratian läpi, Pentti-Oskari Kangas kertoo.
Vapaaehtoistyö voi olla vaikeaa Sri Lankassa, mutta kaksi vuotta sitten Kankaiden tilanne helpottui. Heidän avustushankkeensa rekisteröitiin viralliseksi avustusjärjestöksi.
"Lähdimme saman tien tyhjentämään tiliä"
Kun Kankaat alkoivat kiinnostua enemmän hyväntekeväisyystyöstä, he viihtyivät maassa yhä pidempiä aikoja. Vuonna 2002 Kankaat hankkivat tontin ja ryhtyivät rakennuttamaan omaa tukikohtaa Sri Lankaan, jotta vapaaehtoistyön tekeminen olisi helpompaa.
