Suomalaismies puhui Fifa-pomolle – sääntömuutos mullisti myöhemmin jalkapalloa: "Oli mahdollisuus pilata peli"

Fifan pitkäaikainen puheenjohtaja Havelange oli 1980-luvulla Suomessa Palloliiton vieraana Helsingin Kalastajatorpalla pidetyssä tilaisuudessa – Palloliiton silloisen toimitusjohtajan Kari Salosen muistikuvien mukaan vuonna 1982. Palloliiton markkinointi- ja tiedotusryhmää tuolloisina aikoina vetänyt ja olosuhdevaliokunnassa vaikuttanut Josa Jäntti esitti Fifa-pomolle kolmea muutosehdotusta jalkapallon sääntöihin.

Jänttiä oli alkanut ärsyttää ajanpeluu. Pallo saatiin pelata vapaasti oman maalivahdin käsiin, mitä hyödynnettiin härskisti varsinkin ottelun loppuhetkillä johtoasemassa. Tätä teki myös HJK, jonka joukkueenjohtajana Jäntti toimi.

– Oli mahdollisuus pilata peli tällaisella ajanpeluulla, Jäntti, 88, kuvailee MTV Urheilulle.

Jäntti ehdotti Havelangelle, ettei maalivahti saisi ottaa palloa käsiinsä, kun oman joukkueen pelaaja pallon tälle pelaa. Jäntti kertoi tästä hiljattain Helsingin Sanomissa mielipidekirjoituksessaan.

Toinen Jäntin ehdotuksista oli rajaheiton muuttaminen rajapotkuksi. Hän katsoi, että peli sen myötä nopeutuisi ja maalitilanteita tulisi enemmän.

Jäntti ehdotti lisäksi koripallon sääntöjä mukaillen, että palloa ei saisi enää palauttaa omalle kenttäpuoliskolle, kun se on yli puolen kentän. Jäntin nykyisin sanoin "pelailu pelailun vuoksi vähenisi".

Portugalia puhunut Havelange keskusteli Jäntin kanssa tulkin välityksellä ja piti suomalaisen puheita mielenkiintoisina. Hän pyysi Jänttiä toimittamaan muutosehdotukset Fifan sääntökomitealta virallisesti kirjeellä. Jäntti teki työtä käskettyä, ja sai sittemmin kyseiseltä komitealta vastauksen.

Siinä todettiin, että kaksi muuta Jäntin ehdotusta hylätään, mutta maalivahdin käsin pelaamista koskevaa ehdotus otetaan kokeiltavaksi.

"Kaikki ovat olleet sitä mieltä, että se oli hyvä korjaus"

Palloliiton entinen toimitusjohtaja Kari Salonen korostaa sääntömuutosprosessien vievän aikaa, ja toisaalta konservatiivisena pidetyssä jalkapallossa sääntöjä harvoin ylipäätään muutetaan. Fifa kuitenkin lopulta toteutti maalivahdin käsin pelaamista koskevan sääntömuutoksen kokeiluvaiheen jälkeen vuonna 1992.

Maalivahti ei enää saanut ottaa käsiinsä oman joukkueensa pelaajan polven alapuolisella osalla syöttämää palloa. Jos hän teki näin, vastustajajoukkueelle oli tuomittava epäsuora vapaapotku rikepaikasta.

Jäntti toteaa, ettei voi tietää, saiko muutos alkunsa hänen ehdotuksensa myötä. Ehdotuksia oli voinut tulla muualtakin, sillä ajanpeluu tuskastutti lukuisia muitakin. Joka tapauksessa Fifa sai ehdotuksen ainakin Jäntiltä ja tälle myös vastasi.  

Havelange ilmoitti jo myöhemmin samana vuonna olevansa tyytyväinen muutokseen. Hän kertoi tuolloin, että pallo oli aiemmin poissa pelistä 20 minuuttia, mutta muutoksen avulla oltiin päästy noin 13 minuuttiin pelaamatonta aikaa.

Yksi helpohko ajanpeluukeino oli saatu pois.

– Mitä olen keskustellut ihmisten kanssa, kaikki ovat olleet sitä mieltä, että se oli hyvä korjaus, Jäntti sanoo.

Vielä kolme ehdotusta

Jäntillä on esittää vielä kolme sääntömuutosideaa, joita hän kävi läpi myös HS:n mielipidekirjoituksessaan. Yksi on mainittu rajaheittojen muuttaminen rajapotkuiksi, mistä on aika ajoin jalkapallon piirissä keskusteltukin. Espanjalaislehti Mundo Deportivon mukaan se on yksi muutoksista, joita Fifa testaa Future of Football -nuorisoturnauksessa, johon osallistuvat RB Leipzigin, PSV:n, AZ Alkmaarin ja Club Brüggen alle 19-vuotiaiden joukkueet.

Jäntti ehdottaa myös pelin jatkamista suoraan maalipotkulla maalivahdin torjuman rangaistuspotkun jälkeen. Maalivahti palkittaisiin hyvästä suorituksesta, eikä rankkarin ampuja ei saisi enää koskea palloon, kuten Englannin Harry Kane menestyksellä teki jatkettuaan EM-välierässä Tanskaa vastaan Kasper Schmeichelin torjunnan jälkeen karat sisään.

Jäntti haluaisi lisäksi muuttaa paitsiosääntöä ja välttää "hiuksien halkomista". Jäntti esittää, että paitsio tuomittaisiin vain, kun hyökkäävän ja puolustavan pelaajan vartaloiden välillä tulisi olla syöttötilanteessa selvä rako.

– Nyt VARin kanssa voi ratkaista se, onko pelaaja isonenäinen tai tukka pitkällä, Jäntti kärjistää.

Toinen Jäntin esittämä vaihtoehto paitsiosäännön muuttamiseen on se, että rangaistusalueen rajalta sivuille vedettäisiin rajaviivat ja hyökkäävä pelaaja olisi paitsiossa vain, jos hän olisi ylittänyt viivan saadessaan pallon.

– Rajatuomarinkin olisi silloin paljon helpompi huomata, onko tilanne paitsio vai ei. 

Jäntti on lähestynyt näistä ehdotuksistaan Palloliiton puheenjohtajaa, ystäväänsä Ari Lahtea. Hän toivoo, että Lahti veisi asiaa eteenpäin Fifan alaiselle sääntökomitealle.

Lahti pitää rangaistuspotkuehdotusta luontevana

Ari Lahti kertoo, ettei ole ehtinyt vielä jutella Jäntin ehdotuksista Palloliiton piirissä laajemmin. 

– Asia on sellainen, että meidän täytyy yhdessä pohtia, viekö Palloliitto näitä eteenpäin, Lahti sanoo.

Keskusteluun osallistuisivat Lahden mukaan Palloliiton pääsihteeri Marco Casagrande, kilpailutoimenjohtaja ja "sääntöpuolen ekspertti" Pekka Soini sekä urheilutoimenjohtaja Hannu Tihinen.

Palloliiton olisi Lahden mukaan oltava Jäntin kanssa käytännössä samalla kannalla, jotta se ryhtyisi edistämään asiaa.

– Tunnen Josan hyvin ja tiedän, että hän on jalkapalloihminen. Hänen esittämistä ajatuksistaan ajattelen henkilökohtaisesti, että se rangaistuslaukausehdotus oli mielestäni hyvä. Rangaistuslaukaus suoritettaisiin niin kuin rankkarikilpailussakin: jos maalia ei tule, jatkettaisiin maalipotkulla. Se olisi aika luontevaa.

Lahti sen sijaan toteaa, ettei rajaheiton korvaaminen rajapotkulla ole niin uniikki ajatus.

Jos yksikin Jäntin ehdotuksista saa Palloliitossa positiivista vastakaikua, liitolta voidaan odottaa toimia.

– Oltaisiin Fifan kautta sääntöpuolelle yhteydessä ja tehtäisiin jonkinlainen aloite siihen suuntaan. Sitä kautta se etenisi, Lahti kiteyttää.