Kyselytutkimuksen mukaan autoilijat tiedostavat hyvin kuluneisiin kesärenkaisiin liittyvän vesiliirtoriskin, mutta olosuhteiden muuttumiseen ei silti reagoida riittävästi.
Lähes kaikki vastaajat arvioivat huonojen renkaiden vaikuttavan omaan ajokäyttäytymiseen. Aiemmissa tutkimuksissa on kuitenkin huomattu, että kuljettajien käyttäytyminen ei muutu riittävästi keliolosuhteiden mukaan.
Autoilijoita pyydettiin nimeämään huonoihin kesärenkaisiin liittyvät keskeiset riskit. Vesiliirtovaaran mainitsi peräti 86 prosenttia vastaajista. Sen sijaan pitkät jarrutusmatkat märällä tienpinnalla oli mielessä vain 41 prosentilla.
Tutkimus toteutettiin YouGov Finlandin kuluttajapaneelissa helmikuussa 2016. Tutkimukseen osallistui 1 017 taloudessaan rengasasioista vastaavaa suomalaisautoilijaa.
Renkaiden kuntoa ei tunneta
Kyselyssä useimmat autoilijat kertoivat hiljentävänsä nopeutta, ennakoivansa ja keskittyvänsä huolellisemmin, pidentävänsä turvaväliä tai välttävänsä ajamista sateella, jos tietävät ajavansa huonokuntoisilla renkailla.
Vain kolme prosenttia vastaajista arveli, ettei sade vaikuta omaan ajokäyttäytymiseen millään tavalla. Kyselyn perusteella renkaiden kunto otetaan huomioon ajamisessa varsin mallikkaasti.
Renkaiden kunto voi vaikuttaa ajokäyttäytymiseen vain, jos kuljettaja on tietoinen renkaidensa kunnosta.
– Jokasyksyisissä rengasratsioissa on ilmennyt, että vain joka neljäs kuljettaja tiedostaa ajavansa huonokuntoisilla renkailla. Renkaiden kuntoa ja kuljettajien rengastuntemusta tutkitaan jälleen 12.-16. syyskuuta järjestettävissä neuvontahenkisissä rengasratsioissa, Autonrengasliiton puheenjohtaja Jarmo Nuora paljastaa.
Jo 20. kertaa käynnistyvä Rengasratsia-kampanja muistuttaa renkaiden turvallisuusmerkityksestä syksyn sadekeleillä. Kuluttajakyselyn mukaan peräti 86 prosenttia autoilijoista pitää kampanjaa hyödyllisenä ajoturvallisuuden edistäjänä.
Turvaväliä ei pidennetä sateella
Liikenneturvan selvityksen mukaan sadekeli ei juurikaan vaikuta kuljettajien käyttämään turvaväliin. Helsingin sisääntuloväylillä kesällä 2013 tehdyissä mittauksissa jonossa ajettiin keskimäärin 57 metrin päässä edellä kulkevasta kelistä riippumatta. Vilkkaassa liikenteessä turvavälit kutistuivat entisestään sekä kuivalla että sadekelillä.
Keskinopeudet laskivat sadekelillä vain 2 km/h kuivan kelin nopeuksiin verrattuna.
– Sää ja keli vaikuttavat vain vähän keskinopeuksiin, silloinkin kyse on yleensä näkyvyyden heikkenemisestä aiheutuva nopeuden alentaminen. Kuljettajien käyttäytyminen ei muutu riittävästi huonoilla ajokeleillä, tutkimuspäällikkö Juha Valtonen Liikenneturvasta toteaa.
Riittävä turvaväli tekee liikenteestä sujuvampaa ja turvallisempaa.
– Hyvissäkin olosuhteissa turvavälin pitäisi olla vähintään 80 metriä 80 kilometrin tuntivauhtia ajettaessa, Valtonen suosittelee ja kehottaa testaamaan havainnollista pysähtymismatka-animaatiota eri nopeuksilla ja olosuhteissa Liikenneturvan nettisivuilla.
Lähde: Autonrengasliitto