Kansainvälinen tutkijaryhmä on selvittänyt, miten arktinen ympäristö muuttuu ilmaston lämpenemisen, tulvimisen, ikiroudan sulamisen ja muiden ilmiöiden vaikutuksesta vertaamalla 60 vuoden takaisia ilmakuvia laserkeilaimella saatavaan dataan.
Tutkimustulokset on julkaistu Nature Communications -julkaisussa.
Maanmittauslaitos kertoo tiedotteessaan tutkimuksessa selvinneen, että tutkitulla alueella ikiroudan sulamisen seurauksena sulamisvesien purkautumisiverkostojen syventyminen ja laajeneminen voi kiihdyttää kasvihuonepäästöjä entisestään.
Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen tutkimusprofessori Antero Kukko osallistui vuonna 2019 retkikunnan tutkimukseen Axel Heibergin saarella Kanadan arktisessa osassa Myskihärkälaaksoksi (Muskox Valley) nimetyllä alueella. Kukon roolina oli mahdollistaa maaston tarkka mallinnus kannettavalla laserkeilaustekniikalla.
Alun perin Kukko kehitti laserkeilausrepun ensimmäisen version vuonna 2011 Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen tutkimusprofessori Harri Kaartisen kanssa. He tarvitsivat ratkaisun maaston muotojen mittaamiseen tehokkaasti laajoilta alueilta vaikeakulkuisessa maastossa.
Sittemmin reppukeilaimesta on kehitetty maailmalla erilaisia versioita ja se on levinnyt myös kaupalliseen käyttöön, muun muassa rakentamisen ja kaupunkiympäristön suunnitteluun.
– Reppukeilaimen tuottamalla tiedolla voi tehdä tutkittavasta ympäristöstä tarkan kartan ja 3D-mallin. Käytössämme olleella kaksikanavaisella laserkeilaimella voi analysoida myös pinnan koostumusta ja materiaaleja. Tarkoituksena on tuottaa tutkittavasta kohteesta mahdollisimman täydellinen ja aukoton kolmiulotteinen kuva. Liikkuva keilaustapa mahdollistaa tämän, Kukko kertoo.
Myskihärkä seurasi tutkijoiden työtä
Tutkimusretki arktisella alueella onnistui Maanmittauslaitoksen mukaan hyvin. Kenttätöissä voi kuitenkin tulla vastaan yllättäviäkin tilanteita, jotka ratkaistaan paikan päällä.
– Myskihärkälaaksoa mitatessamme teimme työtä sananmukaisesti myskihärän olohuoneessa. Jäätikön ja lumen sulamisvesi virtaa ajoittain laakson pohjalla, jonka ansiosta siellä on paikoin tuoretta ruohoa. Erään kumpareen takana törmäsimme kiinnostuneeseen myskihärkään, joka lopulta onneksi pysytteli riittävän kaukana, että saimme työt tehtyä, Kukko kertoo.
Kukko kertoo, että tutkijat joutuivat kuitenkin odottelemaan helikopterin saapumista, jotta he saivat tavaransa noukittua.
– Ne kun jäivät vähän turhan lähelle myskihärkää, Kukko sanoo.