Laserkeilaus on tuonut arkeologiaan hyödyllisen keinon löytää ja kartoittaa muinaisjäännöksiä, kuten kivikautisia kyliä. Suomessa menetelmän käyttäminen on poikkeuksellisen helppoa, sillä Maanmittauslaitos tarjoaa korkeusmalleja kaikkien käyttöön.
Arkeologit ovatkin saaneet avukseen harrastajia, jotka ovat löytäneet kartoista kiinnostavan näköisiä kohteita ja ilmoittaneet niitä kenttätutkimuksia varten. Harrastajat ovat paikantaneet esimerkiksi lukuisia kivikautisia asumispainanteita.
Laserkeilaus on voinut jo tulla tutuksi uutisista, joissa kerrotaan viidakoista löydetyistä korkeakulttuureiden raunioista. Kuitenkin myös Suomessa Lidar-aineistoista on tullut arkeologeille lähes jokapäiväinen työväline viime vuosikymmenen aikana.
Laserkeilausta kutsutaan myös Lidar-kaukokartoitukseksi. Siinä pinnanmuodoista otetaan lasersäteiden avulla kolmiulotteisia malleja. Kuvista voidaan suodattaa kasvillisuus pois, jolloin alta paljastuu ihmissilmälle muuten näkymättömiä rakenteita.
Löydöt ulottuvat kivikaudelle
Arkeologi Oula Seitsonen Helsingin ja Oulun yliopistoista on käyttänyt menetelmää jo vuosia. Viime kesänä hän teki Lidar-kartoitusten pohjalta kenttätöitä Kilpisjärvellä, jossa tutkii Saksan sodassa jättämiä jälkiä.
– Aluksi laserkeilausaineistoa oli vain harvoilta alueilta kuten Helsingin ympäristöstä. Niissä näkyi hyvin esimerkiksi ensimmäisen maailmansodan linnoituksia ja sotilaiden majoituspaikkoja.
Sittemmin korkeusmalleja on kuvattu myös muualla maassa. Pohjanmaan rannikoilta on tutkittu esimerkiksi kivikautisia jätinkirkkoja, jotka ovat mäkien päälle rakennettuja kivivalleja. Löytöihin kuuluu myös lukuisia kivikauden kuoppatalojen jäänteitä. Asumispainanteet vaihtelevat parista metristä parikymmenmetrisiin rivitalomaisiin kohteisiin.