Suomalaiset kantelivat viime vuonna viranomaisten ja hallituksen toimista ennätyspaljon – oikeuskansleri: Viestintä kansalle on epäonnistunut

Viime vuonna tehdyistä kanteluista noin 1500 liittyi koronatoimiin.

Lue lisää: Näin suomalaisten kantelut koronatoimista jakautuvat: Lähes puolet koskee koronarokotuksia

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti uskoo, että yksi syy kanteluiden suureen määrään on koronarajoituksista ja -päätöksistä viestiminen.

– Kyllä viestinnän epäonnistuminen johtaa aika suoraan kanteluihin ja epätietoisuuteen, Pöysti sanoo MTV Uutisten haastattelussa.

–  Poikkeuksellisten olojen pitkittyessä väsyminen tähän tilanteeseen näkyy ja sitä torjutaan juuri sillä, että viestintä on lainmukaista ja selkeää, mutta ennen kaikkea sillä, että päätöksenteko on avointa ja päätökset perustellaan riittävästi objektiivisilla faktoilla. 

Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää on samoilla linjoilla. 

– Varmaankin kanteluiden määrä kertoo siitä, että ihmisillä epäselvyyttä siitä, mitkä ovat ihmisten velvollisuudet ja oikeudet. Tietysti kanteluiden taustalla voi olla myös yleisesti tyytymättömyyttä rajoituksiin.

Mäenpään mukaan kanteluiden tekeminen voi kertoa kansalaisten tarpeesta saada selvyys asioihin.

– On aika ymmärrettävää, että ihmisillä on epätietoisuutta rajoituksista, koska niitä koskeva informointi ollut hiukan epäselvää ja ristiriitaista. Kantelutie on yksi tapa yrittää saada selvyyttä asioihin, ihan perustellusti.

"Ihmisillä on kokemuksia siitä, ettei eri toimijoita kohdella johdonmukaisesti"

Mäenpää toteaa, että epäselvän viestinnän taustalla on muun muassa se, että koronaan liittyvistä ohjeista, suosituksista ja rajoitustoimista päättävät ja viestivät useat eri viranomaiset.

Esimerkiksi ravintolarajoitukset ovat hallituksen vastuulla, kun taas asiakastilojen ja yleistötilaisuuksien rajoituksista päättävät aluehallintoviranomaiset.

– Tässähän on lainsäädäntöä muutettu ja viranomaisia kovin monella tasolla. Viestintä ei ole ollut riittävän yhdenmukaista eikä riittävän ymmärrettävää yksittäisen ihmisen kannalta.

Se, että eri viranomaiset päättävät eri koronatoimista, on johtanut myös kansalaisten tuntemukseen päätösten epäjohdonmukaisuudesta.

– Ihmisillä on kokemusta siitä, että eri toimijoita ja toimialoja ei kohdella johdonmukaisesti perustuen siihen, mikä on todellinen riski sairastua. Tähän on hyvä kiinnittää niin hallituksen työssä kuin viestinnässä ja viranomaistoiminnassa erityistä huomiota. 

Tärkeintä lainsäädännön ja viestinnän selkiytys ja läpinäkyvät perusteet koronatoimille

Mäenpään mukaan sekä lainsäädäntöä että viestintää olisi syytä selkeyttää, jotta luottamus viranomaisia kohtaan lisääntyisi.

– Vaikea sanoa, että olisi vielä mitään korvaamatonta vahinkoa syntynyt mutta kieltämättä tämmöinen epäselvyys voi pidempään jatkuessaan heikentää luottamusta.

– Viestintää olisi syytä tehdä selvemmäksi ja niin yksityiskohtaiseksi, että jokainen ymmärtää omat oikeutensa velvollisuutensa.

Kaikkein tärkeintä luottamuksen säilyttämisessä ovat Pöystin mukaan riittävät ja läpinäkyvät perustelut.

– Kyllä nyt eletään sellaisia aikoja, että luottamuksesta viranomaistoimintaan ja vallankäyttöön kannattaa pitää huolta muun muassa pitämällä huolta siitä, että päätöksenteko on avoin ja perustelut ovat selkeitä ja ymmärrettäviä.

• 23:09
  Kuolemantapaukset

  Kurikassa kuolonkolari
• 22:52
  Lotto

  Lotosta kolme miljoonavoittoa: Tänne ne menivät
• 22:16
  Lotto

  Lotossa kolme täysosumaa! Tässä oikea rivi
• 20:02
  Sää

  Kevät keikahtelee jo lähellä Suomea: "Kyllä kateeksi käy"
• 18:07
  USA:n isku Iraniin

  Jarno Limnell kertoo, missä Iranin konflikti näkyy Suomessa ensin
• Lataa lisää