Oona Mölsä, 28, eteni harjoittelijasta aluehallintoviraston ylitarkastajaksi vain muutamassa vuodessa – kriittinen palaute on työssä arkipäivää

Oona Mölsä, 28, eteni muutamassa vuodessa harjoittelijasta aluehallintoviraston ylitarkastajaksi ja koronarajoitusten päättäjäksi 7:24
Miltä julkisuus tuntuu? Entä minkälaista työ isojen päätösten keskellä on? Katso videolta koko Mölsän haastattelu!

28-vuotias Oona Mölsä aloitti uransa Etelä-Suomen aluehallintovirastossa korkeakouluharjoittelijana vuonna 2017 vielä opiskellessaan oikeustieteellisessä. Koronapandemian myötä hän on ollut uuden edessä työssään, johon kuuluu myös  yhteistyö median kanssa.

Mölsä kuvailee koronapandemian aikaa työssään kuormittavaksi, mutta painottaa sen olleen sitä meille kaikille. Työn luonne pandemian alkaessa on muuttunut ja Mölsä onkin esiintynyt paljon mediassa kertomassa aluehallintoviraston uusimmista linjauksista.

– Tämä on ollut täysin uusi tehtävä. En ole aiemmin antanut haastatteluita työssäni. Korona-aihe on sellainen, jossa viestintää kansalaisia kohtaan ehdottomasti tarvitaan ja se on osa tätä työtä, Mölsä kertoo.

Kun Mölsältä kysytään, miltä julkisuus on tuntunut, hän vastaa sen olevan työ muiden joukossa.

– Toki se on mielenkiintoista ja mielelläni olen tuomassa viestiä siitä, mitä päätöksiä on tehty ja miksi. On tärkeää, että kansalaiset ymmärtävät myös syyt päätösten takana, Mölsä lisää.

Aluehallintovirastot ovat pandemian aikana tulleet tutuiksi koronarajoitusten laatijana. Päätökset syntyvät viranomaisyhteistyöllä.

Etelä-Suomen aluehallintovirastossa päätöksiin osallistuu useampi juristi ja lääkäri.

– Lisäksi yleistä keskustelua käydään kaikkien aluehallintovirastojen kesken, jotta päätökset ovat linjassa myös valtakunnallisesti.

Palautetta laidasta laitaan

Osa Mölsän työajasta kuluu myös palautteiden käsittelyyn. Palautetta tulee sekä virastolle että hänelle henkilökohtaisesti. Palautetta tulee laidasta laitaan.

– Toiset ihmiset toivovat kireämpiä päätöksiä, jotta koronasta päästäisiin nopeammin eroon. Toisten mielestä taas rajoitukset ovat liian tiukkoja tai kohdistuvat vääriin kohteisiin.

Mölsä kertoo palautteen olevan kriittisempää nyt kuin pandemian alussa. Hän myöntää, että työhön liittyy paljon kuormitusta.

– Itse ajattelen sen sillä tavalla, ettei sitä voi edes verrata esimerkiksi terveydenhuollon työntekijöiden työkuormaan ja olosuhteisiin, joissa he koronatyötä tekevät ja yrittävät meidät viedä meidät epidemiasta läpi. Kyllä oma työ on ihan kestettävissä.

Mölsä kokee, että Etelä-Suomen aluehallintovirasto ei ole tehnyt virheitä laatiessaan rajoituksia.

– Päätökset on aina harkittu erittäin huolella ja mietitty monesta eri näkökulmasta. Kun päätökset tehdään, niin kyllä meillä on selkeä käsitys siitä, että nämä ovat välttämättömiä tehdä.

Pandemian aikana moni kansalainen on ollut ihmeissään siitä, kuka päätökset viime kädessä tekee, eikä ihme.

Tiedotustilaisuuksissa meille kerrotaan suosituksista tai rajoituksista, milloin hallituksen, terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tai sosiaali- ja terveysministeriön toimesta. Aluehallintovirastot puolestaan tekevät päätöksiä alueellisesti.

Mölsä ymmärtää, että päätöksentekopaletti voi näyttäytyä kansalaisille hankalana.

– Omalta osaltamme pyrimme aluehallintovirastossa viestittämään siitä, miten päätöksiä tehdään, minkä ohjauksen pohjalta, ja miten harkintaa käytetään, sekä mitkä ovat ne lopulliset päätökset.

Mölsä kuitenkin selventää, että koko epidemian ajan hallitus on tehnyt linjaukset tai periaatepäätökset, jonka pohjalta sosiaali- ja terveysministeriö antaa valtakunnallisen yleisen ohjauksen. Tämän aluehallintovirasto ottaa huomioon päätösharkinnassa.

– Samalla kuulemme myös alueellisia asiantuntijoita, kuten sairaanhoitopiirejä ja kuntia. Saamme heiltä ne viimekätiset näkemykset siitä, että mitkä toimet ovat ne välttämättömiä juuri sillä alueella. Kaiken tämän tiedon ja materiaalin pohjalta teemme oman päätösharkintamme.

Toisinaan hallitus ja ministeriö tiedotustilaisuuksissaan puhuvat asioista päätöksinä, joiden tekeminen todellisuudessa kuuluu aluehallintovirastojen tehtäväksi. Tällainen ulostulo nähtiin perjantaina, kun sosiaali- ja terveysministeriö suositteli lasten ja nuorten harrastustoiminnan keskeyttämistä.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto päätti kuitenkin vasten suositusta ja antaa harrastustoiminnan jatkua nykyisellään.

Mölsä kertoo päätöksen olleen loppujen lopuksi helppo, koska lasten harrastustoiminnan rajoittamisella ei nähdä olevan merkittävää osaa epidemian hillitsemisessä ja sen haitat voivat olla hyötyjä suurempia.

Mölsä ei koe, että hallitus tai ministeriö astuisivat aluehallintovirastojen varpaille.

– Heidän tehtävänsä on käydä läpi yleiset linjaukset hallituksessa, mitkä toimet valtakunnan tasolla katsotaan välttämättömiksi. Viimekätinen harkinta tehdään kuitenkin aluehallintavirastoissa, koska paras tieto on alueilla itsellään.

Lue myös:

    Uusimmat