Aluehallintovirastot MTV:lle: Potilasturvallisuuteen liittyvät kantelu- ja valvonta-asioiden määrät kaksinkertaistuivat – haitat maksavat yli miljardi euroa vuodessa

Lääkitysvirheet, hoitoonpääsyn vaikeus ja tiedonkulun ongelmat. Siinä asiantuntijan mukaan keskeiset potilasturvariskit käytännön arjessa. Kalliiksi tulee.

– Tarkoittaa yli miljardi euroa vuodessa haittojen, virheiden, vahinkojen korjaamiseen. Voidaan vain miettiä, mitä muuta sillä rahalla saisi, toteaa asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen johtaja Tuija Ikonen.

Ikonen antaa esimerkin hyvinvointialueiden kautta – suurimmille hyvinvointialueille potilasturvallisuusongelmat tarkoittavat yli 100 miljoonan vuosikustannuksia. 

"Hoitohenkilöstö on aktivoitunut tekemään ilmoituksia ja se on hyvä"

Kantelu- ja valvonta-asioiden määrä on kaksinkertaistunut vuodessa, selviää aluehallintovirastojen tilastoista. Kyse on terveydenhuollon ja sosiaalihuollon vireille tulleista kanteluista ja reaktiivisista valvonnoista, jotka liittyvät potilasturvallisuuteen.

Kantelu on valvontaviranomaiselle tehty ilmoitus epäillystä virheellisestä menettelystä tai laiminlyönnistä.

Valvonta-asia tarkoittaa asiaa tai tapahtumaa, jonka osalta viranomainen selvittää, onko asiassa toimittu lain vastaisesti tai muuten moitittavalla tavalla.

Elokuun loppuun mennessä aveihin oli tänä vuonna tullut noin 4800 terveydenhuollon kantelua ja reaktiivista valvontaa vireille ja sosiaalihuollon puolella 2000 kantelua ja reaktiivista valvontaa samassa ajassa. Yhteensä siis noin 6800 kappaletta.

Vastaava kokonaislukema viime vuoden vastaavalta ajalta (tammi-elokuu) on noin 3000.

– Hoitohenkilöstö on aktivoitunut tekemään ilmoituksia ja se on hyvä, että näitä ilmoituksia tehdään, mutta luonnollisesti meidän pitäisi päästä siihen, että työntekijöiden ja työnantajien välinen luottamus palautettaisiin sellaiseksi, että näitä ilmoituksia voitaisiin ensin käsitellä kunnolla omavalvonnassa ja vasta sitten viranomaisvalvonnassa, arvioi Valviran ylijohtaja Markus Henriksson.

Alan keskuksen mukaan Pohjoismaissa seurataan paljon aktiivisemmin potilasturvallisuuden mittareita ja indikaattoreita.

– Yleensä tiedetään, että kun jotain asiaa mitataan, ja varsinkin jos niitä mittaustuloksia julkisesti kerrotaan, niin sen kaltaisiin asioihin kiinnitetään huomiota ja ne alkavat korjaantua. Tässä voisimme ottaa oppia muista länsimaista: kerätä potilasturvallisuuteen vaikuttavaa tietoa, julkaista se avoimesti ja sen jälkeen kehittää niitä asioita, jotka huomaamme puutteellisiksi tiedon valossa, Ikonen ehdottaa.

Ikonen: Lainsäädäntö liian pirstaleinen

Asiantuntijan mukaan Suomen potilasturvalainsäädäntö on aivan liian pirstaleinen.

– Noin 20 lakia ohjaa Suomea asiakas- ja potilasturvallisuutta ja se on niin iso määrä, että siitä on todella vaikea hahmottaa, mitä esimerkiksi, mitä palvelujärjestäjien tai palvelutuottajien pitäisi tehdä tai miten ammattihenkilöiden pitäisi toimia.

Pitäisikö näitä lakeja yhdistää?

– Näin ajattelemme. Tarvitsisimme samanlaisen potilasturvallisuuslain kuin esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Britanniassa, jossa kootaan yhteen potilaan oikeudet, ammattihenkilöiden velvoitteet ja palveluntuottajien velvollisuudet eli keinot, joilla turvataan se, että hoito on mahdollisimman laadukasta ja turvallisuutta ja lisäksi se, että tiedetään, mitä sitten tehdään, jos jokin poikkeama hoidossa tapahtuu. 

"Käytämme vähemmän rahaa kuin muut Pohjoismaat"

Kyse on myös rahasta tai sen puutteesta. 

– Monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että vaikka rahoitus olisi nousussakin, niin Suomi käyttää edelleenkin liian vähäisen kokonaisosuuden bruttokansantuotteestaan sosiaali- ja terveydenhuollon asioihin - mehän käytämme vähemmän rahaa kuin muut Pohjoismaat, toteaa Henriksson.

Ylijohtaja muistuttaa, että paljon hyvääkin tapahtuu.

– Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto on selviytynyt kansainvälisesti katsottuna hyvin pandemiasta tähän kuormitukseen nähden. Ja ikäihmisten hoivapalveluissa on nyt parempi tilanne kuin ennen pandemiaa. Kyllä vanhuspalvelulaki on toiminut oikeaan suuntaan.