Valtaosa suomenkielisistä haluaisi osata ja puhua paremmin ruotsia sekä olla nykyistä enemmän tekemisissä ruotsinkielisten kanssa, kertoo keskustaliberaalin ajatuspaja e2:n tuore tutkimus.
Vastaajista 69 prosenttia haluaisi osata ruotsia nykyistä paremmin ja 58 prosenttia voisi ajatella panevansa lapset kaksikieliseen kouluun. Toisaalta liki puolet oli sitä mieltä, että ruotsinkielisiin palveluihin käytetään liikaa julkisia varoja.
Tutkija Ville Pitkänen myöntää, että ruotsin kieli ja sen asema polarisoi ihmisiä, varsinkin silloin kun asiasta kysytään.
– Toisaalta, ei sitä polarisointia liioitellakaan kannata. Kannattaa muistaa, että iso osa vastasi olevansa samaa mieltä sen kyselyn väittämän kanssa, jossa todettiin kielikysymyksen saaneen liian suuret mittasuhteet, Pitkänen aprikoi.
Huono kielitaito työntää pois
Odotetusti ennakkoluulot ruotsin kieltä ja ruotsinkielisiä kohtaan vahvistuvat niiden joukossa, jotka eivät tunne lainkaan ruotsinkielisiä ja joiden oma kielitaito on heikko.
– Yksinkertaisin tapa vaikuttaa asenteisiin tuntuisikin olevan se, että lisätään runsaasti kanssakäymistä kieliryhmien välillä, Pitkänen jatkaa.
Tutkimustulokset perustuvat 3 153 henkilön vastauksiin. Otos edustaa suomenkielistä aikuisväestöä ja tulokset on painotettu iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan.