Suomalaiset eivät halua jakaa henkilökohtaisia tietojaan netissä: silti toiminta on päinvastaista

Tilastokeskuksen mukaan verkon yhteisöpalveluja käytti viime vuonna 61 prosenttia suomalaisista, joten on todennäköistä, että ihmiset vastasivat kyselyyn eri tavalla kuin oikeasti toimivat.

Oikeuksia käytetään vähän

Sitran kyselyn perusteella ei voida sanoa, mistä todennäköinen ero ihmisten ihanteiden ja käytännön toimien välillä johtuu. 

– Haluamme penkoa tarkemmin sitä, käyttäytyvätkö ihmiset kuitenkaan arvojensa mukaisesti digimaailmassa. Vielä minulla ei ole muuta vastausta kuin se, että vaikka ihmiset ovat tietoisia oikeuksistaan, he eivät hyödynnä niitä. Eikö heitä kiinnosta, mitä heidän datalleen tapahtuu? Vänskä ihmettelee.

Kyselyssä paljastui, että ihmiset ovat varsin tietoisia oikeuksista, joita heille tuli viime toukokuussa voimaan tulleen EU:n tietosuoja-asetuksen GDPR:n myötä.

Yli puolet kaikista vastaajista tiesi oikeudestaan päästä käsiksi palveluntarjoajan heistä keräämiin tietoihin ja halutessaan poistaa niitä. Kuitenkin vain seitsemän prosenttia suomalaisista vastaajista oli pyytänyt tietojaan nähtäväksi jossain palvelussa.

– Kun kysyin Facebookilta, mitä tietoa siellä on minusta, sitä oli hirvittävä määrä minusta ja ystävistäni heidän puhelinnumeroitaan myöten. Olin aivan järkyttynyt siitä, että mitä kautta ne tiedot oli ongittu, Vänskä sanoo.

Tutkimuksen mukaan vaikutusvalta omien henkilökohtaisten tietojen käyttöön lisää selvästi luottamusta dataa käsittelevää palveluntarjoajaa kohtaan.

Vastaajista reilu puolet arvioi, että luottamus lisääntyi paljon, jos omien tietojen myymisen kolmansille osapuolille pystyi itse hyväksymään tai kieltämään. Yhtä vaikuttavana ei pidetty mitään muuta esitettyä ominaisuutta, kuten rahallista korvausta datan käytöstä tai yksilöllisiä lisäpalveluita.

– Aivan selvästi esiin nousi se, että mitä selkeämpi diili ihmisen ja palveluntarjoajan välillä on siitä, miten ihmisen dataa kohdellaan, sitä suurempi luottamus palveluntarjoajaan oli, kertoo Vänskä.

–  Näistä tulee helposti mieleen, että yritysten kannattaisi nostaa datankäyttöön liittyvät eettiset kysymykset osaksi yritysvastuuta omaksi kilpailuedukseen. Luotettavuus voisi nostaa yrityksen brändiä.

TNS:n marras–joulukuussa toteuttamaan tutkimukseen vastasi yhteensä 8 000 ihmistä Suomesta, Saksasta, Ranskasta ja Hollannista. Kyselyssä selvitettiin asenteita henkilökohtaisten tietojen jakamista ja niiden käsittelyä kohtaan.

Pelisäännöt uusiksi

Datankäytön pelisääntöjen saaminen kestävälle pohjalle Euroopassa on tavoite Sitran IHAN-hankkeessa, johon kyselytutkimus liittyy. Hankkeessa luodaan työkaluja ja standardeja, joiden avulla ihmisillä olisi nykyistä enemmän sananvaltaa henkilökohtaisen datansa käyttöön.

Sitran uudistumiskyky-teeman johtaja Antti Kivelä uskoo, että aika alkaa olla kypsä muutokselle.

–  Kestävä, reilu datatalous voi olla vain sitä, että ihminen itse päättää, minkä tietojen käyttöön antaa luvan. Tämä bisnesmalli, jossa meistä tulevaa dataa hyödynnetään lähes kysymättä, ei tule toimimaan pitkällä aikavälillä. Kun ihmisten tietoisuus tästä asiasta kasvaa, kansalaispaine tulee ajamaan muutosta, Kivelä sanoo.