Nettihuijauksiin kyllästyneet kansalaiset ovat nousseet toimiin huijareita vastaan. Suomessa 26-vuotias tubettaja Pauli Matalamäki teki nigerialaishuijarille ovelan ansan. MTV kertoi Matalamäen suosituksi nousseen huijaustarinan tiistaina.
Matalamäki sai viime syksynä yllättävän WhatsApp-viestin nigerialaismieheltä. Viestissä mies ilmaisi intonsa ostaa Paulilta tämän iPhonen varsin sievoiseen hintaan. Ostajan veljellä oli kuulemma puhelimelle tarvetta.
Netissä paljon kauppoja tehnyt Matalamäki haistoi heti huijauksen. Hän päätti hupailla huijarin kustannuksella ja teki tapauksesta hervottoman Youtube-videoiden sarjan.
Värikäs tapaus on esimerkki siitä, miten huijareihin kyllästyneet kansalaiset ovat ryhtyneet sissitoimiin heitä vastaan. MTV kirjoitti viime elokuussa myös polkupyörävarkauden uhriksi joutuneesta Iiro Peltolasta, joka höynäytti pyörävarkaan suoraan poliisien syliin.
Helsingin Sanomat kertoi jo vuonna 2016 peruskoulun opettaja Riku Salmivuoresta, joka metsästää vapaa-ajallaan nettihuijareita. Hän on ollut aktiivinen nettihuijareita juksaavalla 419eater-sivustolla, minkä lisäksi hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Miljoonaperintö tarjolla.
Tavoitteena käyttää huijarin aikaa ja energiaa
Tällaista höynäyttäjien höynäyttämistä kutsutaan yleisesti scambaitingiksi: siinä tekeydytään tahallaan jallitettaviksi ja aletaan pikkuhiljaa ohjata yhteydenpitoa vinksahtaneeseen suuntaan.
Tarkoituksena on tuhlata mahdollisimman paljon huijarin aikaa ja energiaa, koska se on pois huijarin ajasta tehdä vahinkoa oikeille uhreilleen.
Lisäksi scambaitingin avulla yritetään kerätä huijarista kaikki mahdollinen tieto, jotta hänet voitaisiin tunnistaa ja julkisesti paljastaa.
Scambaiting on suosittua nettiviihdettä. Esimerkiksi IRLrosie-niminen amerikkalaistubettaja on tullut tunnetuksi pilailemalla huijareiden kustannuksella puhelimitse.
Eräässä hittivideossaan hän juksaa huijaria esittämällä erehdyttävän aidon kuuloisesti automaattivastaajaa.
Huijarit iskevät myös valeprofiilein ja puhelimitse
Nettihuijaukset ovat yleinen riesa. Suomalaisten tietoturvaosaaminen on Danske Bankin teettämän tutkimuksen mukaan hyvällä tasolla, mutta huijausten tunnistaminen ei silti aina ole helppoa.
Viime vuosina on uutisoitu muun muassa rakkaushuijauksista, joissa huijataan rahaa deittipalvelun käyttäjiltä, sekä toimitusjohtajahuijauksista, joissa huijari tekeytyy firman tai yhdistyksen pomoksi ja vaatii pikaista rahansiirtoa ulkomaiselle tilille.
Huijausviestien lisäksi suomalaisia ovat kiusanneet myös huijauspuhelut, jotka tulevat usein ulkomaisista numeroista. Viestintävirasto käski vuosi sitten karttamaan esimerkiksi +881 tai +675 -alkuisia puhelinnumeroita.
Keskusrikospoliisi paljasti aiemmin keväällä, että suomalaiset ovat menettäneet yhteensä jopa 5 miljoonaa euroa huijausnumeroihin.