Vihapuhe sekä suullisena että netissä, rasismi sekä naisiin kohdistuva väkivalta ovat Suomen näkyvimpiä ihmisoikeusongelmia, arvioivat muiden YK-maiden edustajat. Myös turvapaikanhakijoiden asemassa on huomauttamista.
"Jatkakaa työtä syrjintää vastaan"
- Portugali: "Kehotamme Suomea muuttamaan raiskauksen määritelmää siten, että huomiota ei kiinnitetä väkivaltaan, vaan suostumuksen puutteeseen."
- Kuuba: "Onnittelemme Suomea tähänastisesta toiminnasta ihmisoikeuksien puolesta. Jatkakaa työtä sukupuoleen perustuvaa syrjintää vastaan."
- Slovenia: "Suosittelemme ihmisoikeuskoulutusta opettajille kaikilla kouluasteilla."
- Viro: "Kehotamme toimimaan kaikkea syrjintää ja vihapuhetta vastaan, muun muassa siten, että tällaiset rikokset tutkitaan tehokkaasti."
- Islanti: "Suomi on yksi niistä maista, joissa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa on paljon. Toivotamme päättäväisyyttä taistelussa sitä vastaan."
Suomen ihmisoikeustilannetta ruodittiin Genevessä keskiviikkona. YK:n ihmisoikeusneuvoston yhteydessä pidettyyn arviointitilaisuuteen osallistui 83 YK:n jäsenmaata.
– Suomen toimet rasismia vastaan eivät ole olleet riittäviä. Suosittelemme, että Suomi toimii järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti rasismia vastaan, sanoi Etelä-Afrikan edustaja.
Keskiviikkoinen arviointitilaisuus oli vertaistarkastelu, jossa muut YK:n jäsenvaltiot esittävät tarkasteltavalle valtiolle kysymyksiä ja suosituksia maan ihmisoikeustilanteesta. Edellisen kerran Suomi oli tällaisessa arvioinnissa vuonna 2012.
Kilpajuoksu pohjalle?
Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Sirpa Rautio ei ollut kovin yllättynyt siitä, mitä ihmisoikeusongelmia arviointitilaisuudessa nousi esiin.
– Turvapaikkakysymyksissä Suomi on mennyt alaspäin. Eteenpäin taas on menty siinä, miten ihmisoikeudet ovat esillä kasvatuksessa ja koulutuksessa, arvioi Rautio.
Rautio osallistui ulkoministeriön järjestämään tilaisuuteen, jossa keskustelua Genevessä seurattiin suorana lähetyksenä. Mukana oli useiden järjestöjen edustajia ja Suomessa työskenteleviä diplomaatteja.
Amnestyn edustaja Pia Puu Oksanen arvosteli etenkin sitä, miten Suomen linja turvapaikanhakijoita kohtaan on tiukentunut.
– Olemme kilpajuoksussa pohjalle, jos lakeja muutettaessa kiinnitetään huomiota vain kansainvälisten sopimusten minimivaatimuksiin, sanoi Oksanen.
Suomea myös kiiteltiin
Useissa puheenvuoroissa myös kiiteltiin Suomea pitkäaikaisesta työstä ihmisoikeuksien puolesta.
– Suomi on hyvin toteuttanut aiempia suosituksia, arvioi muiden muassa Viron edustaja.
Sekä Yhdysvaltain että Venäjän edustajat kiinnittivät huomiota ihmiskauppaan ja patistivat Suomea toimimaan sitä vastaan.
Saamelaisten oikeudet nosti esiin muun muassa Norja. Arvosteluun on aihetta, katsoo saamelaisaktivisti Pekka Aikio.
– Suomi vaikuttaa pyrkivän siihen, että saamelaisia ei enää pidetä alkuperäiskansana vaan pelkästään kielellisenä vähemmistönä, arvioi Aikio.
Aikataulu kokouksessa oli tiukka: kunkin maan edustaja sai käyttää enintään puolitoista minuuttia. Siihen mahtui useimmiten pari kolme suositusta siitä, mihin ihmisoikeusasioihin Suomen tulisi kiinnittää huomiota.
Arviointitilaisuudessa Suomen valtuuskuntaa johti sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps.). Hän esitteli Suomen raportin siitä, mitä ihmisoikeuksien edistämiseksi on viime vuosina tehty.