Suomalainen Aziza Hossaini on syntynyt Afganistanin pääkaupungissa, Kabulissa. Suomeen hän saapui ollessaan 12-vuotias. Sitä ennen hän ehti nähdä läheltä Taleban-hallinnon kauheuksia.
Hossaini muistaa vieläkin edellisen Taleban-hallinnon julmuudet hyvin.
– Viime kerralla kun olin Afganistanissa, Talebanit olivat vallassa. Tuolloin menetin myös molemmat vanhempani, Hossaini muistelee.
– Olin 4-vuotias, kun vanhempani surmattiin.
Hossaini muistaa hyvin, kuinka Taleban-sotilaat kulkivat talosta taloon raahaten ihmisiä ulos kodeistaan ja ampuen heidät omille kotipihoilleen.
– Meidän taloomme tultiin monta kertaa. Olin pieni lapsi, enkä tiennyt keitä he olivat tai minkä takia he tulivat aseiden kanssa meidän kotiimme.
Lue myös: Kabulissa syntynyt Aziza näkee Afganistanin tyttöjen tulevaisuuden lohduttomana: "Monet ovat polttaneet koulutodistuksensa"
Hirmuhallinto vai Taleban 2.0? Länsi nielee tappiotaan, mutta Talebaneille jo ojennetaan kättä
Ihmisiä hirtettiin pylväisiin
Hossaini muistaa myös, kuinka hänen isänsä piilotti kirjoja ja kaivoi uskonnollisia esineitä maahan.
– En minä silloin ymmärtänyt miksi hän teki niin, mutta tiesin, että ne olivat vaarallisia.
– Muistan, kuinka meidänkin korttelissa ihmisiä hirtettiin pylväisiin. Ruumit roikkuivat siellä monta vuorokautta, sillä omaiset eivät uskaltaneet hakea niitä sieltä pois.
Vanhempiensa lisäksi Hossaini menetti Talebanien edellisen hallinnon aikana monta läheistä sukulaista.
– Sinnittelimme Afganistanissa jonkin aikaa, sillä tuohon aikaan sieltä ei ollut kovin helppoa päästä pois. Loppujen lopuksi pääsimme sisarusteni kanssa pakenemaan.
Lue myös: Nasima Razmyar oli lapsi, kun Taleban edellisen kerran otti vallan Afganistanissa – tällaisia olivat sukulaisten koskettavat viestit Suomeen 25 vuotta sitten
"Lapset ja naiset ovat kauhuissaan"
Monen mutkan kautta Hossaini päätyi lopulta Suomeen. Suomessa hän on opiskellut korkeakoulussa ja kouluttautunut oikeustulkiksi.
Työssään hän on usein tekemisissä afganistanilaisten kanssa, jotka asuvat Suomessa ja tarvitsevat tulkkauspalveluja.
Hossaini on myös pitänyt säännöllisesti yhteyttä yhä Afganistanissa asuviin sukulaisiinsa. Sukulaisten kertomuksen mukaan maan tilanne on tällä hetkellä kaoottinen.
– Sukulaiset ovat järkyttyneitä. Etenkin lapset ja naiset ovat kauhuissaan.
Erityisen peloissaan ovat Hossainin mukaan kaikki ne lapset, tytöt ja naiset, jotka ovat syntyneet edellisen Taleban-hallinnon jälkeisenä aikana.
– He ovat pettyneitä siitä, että maan hallitus ja kansainvälinen yhteisö ovat kääntäneet heille selkänsä. He tuntevat yksinäisyyttä ja heitä pelottaa todella paljon.
Lue myös: Kuohuntaa ja epävakautta – katso pikakelaus Afganistanin lähihistoriasta alle kahdessa minuutissa
"Naisten ja tyttöjen unelmat rikottiin sirpaleiksi"
Erityisen huolissaan Hossaini on juuri naisten ja tyttöjen asemasta.
– Kahdenkymmenen vuoden aikana afganistanilaiset naiset taistelivat oikeuksistaan. He rakensivat perusrakenteet, joiden avulla seuraavat sukupolvet eivät joutuisi heidän tavoin kärsimään.
Monet Hossainin tuntemat tytöt opiskelivat ahkerasti ja unelmoivat lakimiehen tai taloustieteilijän ammatista.
– He halusivat tienata omat rahansa ja elää sellaista elämää, mitä he haluavat. Kaikkien afganistanilaisten naisten ja tyttöjen unelmat rikottiin sirpaleiksi yhdessä päivässä.
Hossainin ystävät ja sukulaiset pyytävät häneltä usein päivityksiä länsimaiden tiedotusvälineiden kautta saaduista tiedoista.
– Minulta kysytään jatkuvasti siitä mitä heistä kirjoitetaan, ja tulevatko länsimaat heitä auttamaan. Minulla ei ole heille mitään lohduttavaa sanottavaa.
– En tiedä, mitä naisille ja lapsille tulevaisuudessa tehdään, mutta minä näin kuinka kaikki naiset pakotettiin käyttämään burkaa. Naisia, jotka eivät peittäneet käsiään ja jalkojaan, ruoskittiin.