Arvostetussa Science-lehdessä julkaistujen tuoreiden tutkimustulosten valossa jotkut autoimmuunisairaudet saattavat olla osittain seurausta suolistobakteeri Enterococcus gallinarumin pääsystä esimerkiksi maksaan tai haimaan. Havainnot perustuvat hiiritutkimukseen, mutta samantyyppisiä viitteitä on myös ihmisistä.
Tutkijat tekivät havaintonsa tutkimalla systeeminen lupus erythematosus -autoimmuunisairautta potevia hiiriä. Hiirten hoitaminen antibiooteilla vähensi kuolemia ja lupukseen liittyvää autoimmuunireaktiota, mikä sai tutkijat epäilemään bakteerien osuutta.
Tarkemmissa tutkimuksissa hiirten maksasta, haimasta ja imusolmukkeista löydettiinkin Enterococcus gallinarumia. Enterococcus gallinarumin läsnäolo myös lisäsi lupukseen liittyviä autoimmuuni-ilmiöitä, mutta muiden bakteerien kohdalla ei vastaavaa havaittu.
Seuraavaksi tutkijat tarkastelivat systeemistä lupus erythematosusta sairastavien ihmispotilaiden maksan koepaloja ja löysivät niistäkin Entercoccus gallinarumia. Terveiden verrokkien koepaloissa sitä ei ollut. Myös monien autoimmuunihepatiittia potevien maksanäytteissä oli tätä bakteeria.
Havainnot viittaavat suolistobakteerien voivan olla osallisena autoimmuunisairauksissa, mutta ennen lisätutkimuksia tuloksia kannattaa tulkita varoen.
Jos tulokset varmistuvat, suolistobakteerien pääsy muihin elimiin saattaa osoittautua osatekijäksi monissa immunologisissa sairauksissa.
Autoimmuunisairauksissa kehon immuunipuolustus hyökkää elimistön omia kudoksia vastaan. Tällaisia sairauksia ovat muun muassa nuoruustyypin diabetes ja keliakia.
Copyright Duodecim 2017. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.