Mainos

Suojelualueet auttavat lintuja sopeutumaan ilmastonmuutokseen – "Pohjoisen lajeilla on suurin sukupuuton riski"

2:03

Tänään julkistetun tutkimuksen mukaan suojelualueet auttavat lintuja sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Lämpenevä ilmasto työntää lintulajejamme kohti pohjoista, mutta suojelualueet hidastavat niiden vetäytymistä pohjoisemmaksi. Tutkijoiden mukaan Suomeen tarvitaan lisää suojelualueita, jotta linnut selviäisivät paremmin ilmastonmuutoksesta.

Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualue Helsingissä on turvapaikka monille linnuille. Turvapaikat tulevat tarpeeseen, koska jo 36 prosenttia Suomen lintulajeista luokitellaan uhanalaisiksi. Suurin syy lintukatoon on elinympäristöjen kuten soiden ja kosteikkojen väheneminen tai huono kunto. Sen lisäksi lintuja uhkaa ilmastonmuutos.

– Periaatteessa niillä on kaksi vaihtoehtoa: joko siirtyä ilmaston mukana tai sopeutua vaan lämpimämpiin olosuhteisiin, toteaa Luonnontieteellisen keskusmuseon (LUOMUS) tutkija Petteri Lehikoinen.

Ilmastonmuutos etenee 16 metriä päivässä

Osa lajeista pystyy sopeutumaan, osa ei. Monille lajeille myös tuottaa vaikeuksia siirtyä pohjoisemmaksi ilmastonmuutoksen tahdissa.

– Lintulaji siirtyy pohjoiseen keskimäärin 4 metriä päivässä, mutta ilmastonmuutos siirtyy 16 metriä päivässä eli se on nelinkertainen tahti. Linnut eivät siis pysy ilmaston mukana. Jos pystyy sopeutumaan, ei tarvitse liikkua niin nopeasti, selittää Lehikoinen.

Suokukko ja riekko vaarassa

Suurimmassa vaarassa ovat pohjoisen linnut, jotka eivät enää pysty siirtymään pohjoisemmaksi, kun vastassa ovat vuoristo tai meri.

– Nimenomaan näillä pohjoisen lajeilla sukupuuton riski on suurin, kun ei ole paikkoja, mihin mennä ja sopeutuminenkin voi olla vaikeata lämpenemisen myötä, pohtii Lehikoinen.

Esimerkiksi jo nyt äärimmäisen uhanalainen suokukko ei ehkä selviä lämpenevän ilmaston aiheuttamista ongelmista. Vaikeuksia on myös riekolla vaarantuneeksi luokitellulla riekolla, joka on valkoisessa talvipuvussaan helppo saalis pedoille lumettomassa ympäristössä. Erittäin uhanalainen pulmunen on vuoristolintu, jolla ei enää juuri ole mahdollisuuksia perääntyä ilmaston mukana.

Suojelualueet auttavat sekä pohjoisia että eteläisiä lajeja

Tuoreen lintukantojen muutoksia selvittäneen suomalaistutkimuksen mukaan suojelualueet parantavat lintujen mahdollisuuksia selvitä ilmaston lämpenemisestä. Ne myös antavat meille lisäaikaa hillitä ilmastonmuutosta ja sen seurauksia.

– Nykyään ei juuri luonnontilaista metsää tai suota löydy paljon luonnonsuojelualueiden ulkopuolelta eli se on se elinympäristön laatu, mikä auttaa näitä lajeja sopeutumaan, huomauttaa Lehikoinen.

Pohjoiset lintulajit menestyvät selvästi paremmin suojelualueilla kuin niiden ulkopuolella. Eteläisiä lajeja suojelualueet auttavat levittäytymään kohti pohjoista.

Esimerkiksi pikkutikka on riippuvainen lahopuusta, johon se hakkaa kolonsa. Lahopuuta on riittävästi juuri suojelualueilla.

Etelä-Suomeen tarvitaan lisää suojelualueita

Ilmastonmuutokseen varautuminen tarkoittaa myös uusien suojelualueiden perustamista.

– Suomessa suojelualueet painottuvat tällä hetkellä pitkälti pohjoiseen. Etelä-Suomessa on vain pieniä rippeitä siellä täällä eikä Keski-Suomessakaan suojelualueiden kattavuus ole riittävä. Tarvitsemme kattavamman suojelualueverkoston. Meillä ei välttämättä ole suojelualueita riittävästi niille lajeille, jotka eivät vielä ole edes levittäytyneet pohjoiseen.

Suomen pinta-alasta on nyt suojeltu reilut 10 prosenttia. Kansainvälinen tavoite, johon Suomikin on sitoutunut, on 17 prosenttia.

 

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja