Demokratian, markkinatalouden ja globalisaation kolminaisuuden nimeen vannovat liberaalit maailmankansalaiset elävät kovia aikoja, julistaa Alexander Stubb Financial Times -lehden verkkosivuilla julkaistussa kolumnissaan.
Stubbin mukaan kansallismielisten, populististen sekä muukalaisvihamielisten liikkeiden nousu on uhka demokratialle. Parhaillaan käytävät Yhdysvaltain presidentinvaalit kuvaavat Stubbin mukaan hyvin kaikkea sitä, mikä poliittisessa keskustelussa voi mennä pieleen.
– Kohteliaisuus ja asiaosaaminen ovat joutuneet väistymään loukkausten ja henkilökohtaisuuksiin menevien hyökkäysten tieltä. Kun Yhdysvaltain presidentinvaalit eivät enää sovi lasten silmille, tiedämme demokratian olevan vaikeuksissa, hän kirjoittaa.
Euroopan arvot uhattuina
Stubbin kirjoituksesta ilmenee hänen huolensa myös eurooppalaisten arvojen säilymisen puolesta.
Viimeaikaisten pakolaiskysymysten siivillä suosioon nousseet rasistiset ja muukalaisvihamieliset liikkeet saavat Itävallan parlamenttivaaleissa 1990-luvulla menestyneen vapauspuolueen näyttämään kansainväliseltä leikkikoululta, hän lataa.
Itävallan vuoden 1999 parlamenttivaalien jälkeen vapauspuolue muodosti hallituksen Itävallan Kansanpuolueen kanssa, minkä johdosta useat Euroopan valtiot julistivat maan boikottiin EU:n perusarvojen rikkomisesta. Boikotissa oli mukana myös Suomi.
Syynä olivat muun muassa vapauspuolueen sisältä tulleet natsimyönteiset kommentit.
Stubbin mukaan demokratian tilasta ja liberaalien arvojen tulevaisuudesta huolestuneiden ei kuitenkaan tulisi antautua "autoritaariselle, protektionistiselle ja kansallismieliselle" maailmanjärjestykselle.
Hän toteaa Financial Timesin kolumnissaan, että ensimmäisen ja toisen maailmansodan välisenä aikana orastaneisiin kansallismielisiin liikkeisiin reagoitiin liian myöhään ja liian löysästi.
– Seuraukset olivat hirveät, hän kirjoittaa.
Populistiliikkeet maltillisten tulikoe
Poliittisesti maltillisten tulikoe vuonna 2016 on Stubbin mukaan se, miten he suhtautuvat nykyisiin populistiliikkeisiin.
– Esimerkiksi Suomi on päättänyt antaa oikeistolaiselle Perussuomalaiset -puolueelle hallitusvastuun. Valtaa seuraavat vaikeat päätökset ja sen johdosta linjaukset maahanmuutosta, leikkauksista ja tukipaketeista ovat puolittaneet puolueen suosion.
Stubb antaa toisen esimerkin Ruotsista, missä kansalliskonservatiivinen Ruotsidemokraatit-puolue on päätetty jättää maan hallituksen ulkopuolelle. Se on saanut puolueen kannatuksen ampaisemaan kasvuun vuoden 2014 valtiopäivävaalien jälkeen.
Stubbin mukaan jokaisen Euroopan maan tilanteeseen sopivaa ratkaisua tuskin on, mutta yksi asia on selvä.
– Populistiliikkeitä tulee kuunnella ja ne täytyy kohdata ennen kuin on liian myöhäistä.
Aleksander Stubb on nykyisin kokoomuksen kansanedustaja.