Halla-aho kritisoi vappupuheessaan globalisaatiota: "Suomen pitää tukea omaa teollisuuttaan ja maatalouttaan tullipolitiikalla"

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho roimi vappupuheessaan globalisaatiota. Halla-aho kritisoi niin tuotannon siirtämistä pois Suomesta kuin ulkomaalaisen työvoiman käyttöä esimerkiksi suomalaisessa maataloudessa.

– Suomen ja koko Euroopan pitää tukea omaa teollisuuttaan ja maatalouttaan tullipolitiikalla, joka tekee halpatuonnista kannattamatonta.

Halla-aho kritisoi esimerkiksi suojatarviketuotannon siirtämistä kannattavuuden vuoksi muihin maihin. Halla-ahon mukaan globalisaation varjopuolet ovat eräitä rakenteellisia ongelmia, joita koronakriisi on nostanut esille. Samassa yhteydessä hän suomi myös parlamentarismia demokratian muotona.

Lue myös: Ylioppilaskunnan laulajat tervehtivät presidenttiparia virtuaalisesti – katso livenä täältä!

Halla-aho kritisoi esimerkiksi sitä, että hänen mukaansa ministereitä tai korkeita virkamiehiä ei nimitetä tehtäviinsä pätevyyden vaan poliittisten voimasuhteiden perusteella. Hän myös kritisoi poliittisten erityisavustajien määrää.

Korvaavaa mallia suomalaisille poliittiselle järjestelmälle hän ei esittänyt.

– Mikään järjestelmä ei ole täydellinen, mutta kunkin järjestelmän heikot kohdat on tärkeää tunnistaa, Halla-aho sanoi.

"Hallitus toimii yhtä sokkona kuin muutkin"

Perussuomalaisten puheenjohtaja kritisoi myös maahanmuuttoa eri muodoissaan.

Koronakriisin hoitamisessa hän kuvaili päättäjien asemaa epäkiitolliseksi, kun näiden pitää löytää tasapaino taloudellisten seurausten minimoinnin ja sosiaalisen vahingon välttämisen välillä.

– Hallitus on tehnyt kevään aikana lukuisia virheitä, joista sitä on perustellusti kritisoitukin. Totuuden nimissä on kuitenkin sanottava, että hallitus toimii tässä tilanteessa yhtä sokkona kuin muutkin.

Halla-aho sanoi korona-ajan näyttäneen, että asioita voi tehdä toisin.

 –Meidän on syytä miettiä hyvin tarkkaan, haluammeko kaiken palaavan ennalleen. Monet yritykset ovat pakkotilanteessa oppineet, että asioita voi tehdä myös etätyönä, eikä henkilökuntaa olekaan välttämätöntä lennättää joka viikko kokouksiin eri puolille maailmaa. Pakkotilanteessa suomalaiset ja eurooppalaiset ovat oppineet, että tuotteita voi valmistaa myös lähellä.