Stubb käännytyslaista: Uskon ja toivon, että laki hyväksytään
0:42Tällainen on käännytyslaki.
Julkaistu 23.05.2024 09:25(Päivitetty 23.05.2024 09:36)
MTV UUTISET – STT
Presidentti Alexander Stubb pitää poikkeuslakia välineellistetyn maahanmuuton torjumiseksi hyvin tärkeänä nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.
Stubb sanoo STT:n haastattelussa uskovansa ja toivovansa, että eduskunta hyväksyy käännytyslakina tunnetun lain "yhteisymmärryksessä". Hän kuitenkin korostaa, että asia on eduskunnan käsissä.
– Uskon ja toivon, että tämä laki saadaan yhteisymmärryksessä eduskunnassa läpi. Ymmärrän samalla ne vaikeudet, mitä siihen liittyy, mutta kyse on nyt Suomen turvallisuudesta, Stubb sanoo.
Käännytyslaiksi kutsutulla poikkeuslailla halutaan estää tietyissä tilanteissa ihmisten maahanpääsy Suomeen ilman oikeutta turvapaikanhakuun rajalla ja sen läheisyydessä, elleivät he ole esimerkiksi erityisen haavoittuvassa asemassa. Rajan ylittäneet käännytettäisiin pois Suomesta.
Kyseessä on poikkeuslaki, joten esityksellä pitää olla eduskunnassa viiden kuudesosan tuki.
Presidentti Alexander Stubb keskiviikkona.Lehtikuva
Ohisalo kritisoi presidentin kannanottoa
Vihreiden kansanedustaja ja edellinen puheenjohtaja Maria Ohisalo kommentoi viestipalvelu X:ssä Stubbin haastattelua kriittiseen sävyyn.
– Laki ei ole edes käynyt perustuslakivaliokunnan käsittelyä läpi ja tasavallan presidentti jo toivoo sen menevän läpi, kirjoittaa Ohisalo.
Perustuslakivaliokunta antaa lausunnon lakiesitysten perustuslainmukaisuudesta ja suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Käännytyslain kohdalla valiokunta arvioi, onko esitys hyväksyttävissä hallituksen esittämällä tavalla rajattuna poikkeuksena perustuslakiin.
Ohisalo kritisoi Stubbin kannanottoa.
– Olemme siis saaneet eduskuntaan lain, joka rikkoo jo sen valmistelijoidenkin mukaan perustuslakiamme ja presidentti osallistuu prosessiin näin, sanoo Ohisalo X:ssä.
RKP:ssä, SDP:ssä, keskustassa ja vihreissä odotetaan perustuslakivaliokunnan kantaa.
"Pitää olla vähän inhorealisti"
STT:n haastattelussa Stubb torjuu ajatuksen, jonka mukaan Suomi haastaa nyt sitä samaa kansainvälistä sääntöperusteista järjestelmää, jonka nimiin se on vuosikymmeniä vannonut. Hänen mukaansa kyseessä on eräänlainen muna ja kana -ongelma, eli kumpi oli ensin.
– Jos kansainvälisiä sääntöjä rikotaan niin häikäilemättömästi ja kyynisesti kuin Venäjä tällä hetkellä tekee, niin silloin meidän vastauksemme ei voi olla se, että me pidämme niistä säännöistä yksiselitteisesti ja sinisilmäisesti kiinni. Näissäkin asioissa pitää olla vähän inhorealisti. Se ei vähennä sitoutumistamme kansainvälisiin sääntöihin ja instituutioihin, päin vastoin, Stubb perustelee.
Hänen mukaansa kansainvälistä lainsäädäntöä pitää voida muuttaa, jos se ei enää sovellu nykytilanteeseen.
– Parempi, että toimimme silloin yhdessä sovitun lainsäädännön pohjalta kuin että teemme sitä summittain, Stubb sanoo.
Suomi tekee Liettua-väliintulon EIT:ssä
Stubb tulkitsee pelkästään lain käsittelyn jo toimineen, koska Venäjä ei ole testannut Suomea enää muutamaan kuukauteen ohjaamalla maahanpyrkijöitä rajalle. Toiveena on, että laki hyväksytyksi tultuaan rauhoittaa tilannetta entisestään.
– Pitää myös muistaa, että laki mahdollistaa rajan tai rajojen avaamisen, koska silloin meillä on keinot toimia, Stubb sanoo.
Entä jos laki ei saa riittävää viiden kuudesosan enemmistöä eduskunnassa? Olemmeko sitten entistä vaikeammassa tilanteessa?
– En halua spekuloida asialla, koska hallitus ja eduskunta ovat ne, jotka vievät tämän esityksen läpi. Presidentti tulee mukaan vasta lain pohjalta mahdollisesti tehtävissä toimenpiteissä, Stubb sanoo.
Vaikka uuteen lakiin sisältyy "poliittisia, moraalisia ja eettisiä haasteita", hopeareunus pilvessä on Stubbin mukaan se, että kansainvälisillä kentillä selvästi ymmärretään Suomen tilannetta.
Suomi puolestaan aikoo käyttää hyväkseen mahdollisuutta puuttua Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) suuressa jaostossa käsittelyyn, jonne kuubalaiset "niin sanotut turvapaikanhakijat" ovat haastaneet Liettuan.
– Suomi tulee tekemään väliintulon, jossa kerrotaan, miksi kyseessä ei ole perinteinen kansainväliseen oikeuteen liittyvä turvapaikkakysymys, vaan pikemminkin turvallisuuskysymys, Stubb kertoo.
Hänen mukaansa tapaus on esimerkki siitä, miten Venäjä pyrkii käyttämään kansainvälistä oikeutta kyynisesti hyväkseen iskeäkseen oikeusvaltioita vastaan.
