Nykypäivän työelämässä moni joutuu olemaan kroonisen stressireaktion alla. Olemassa on paljon luonnonmukaisia keinoja, joilla omaan olotilaan voi vaikuttaa.
Lyhytaikainen stressi ei yleensä aiheuta ihmiselle terveydellisiä haittoja. Nykymaailmassa stressi ei kuitenkaan enää ole lyhytkestoista: työelämässä moni joutuu olemaan kroonisen stressireaktion alla koko ajan.
– Stressireaktio pumppaa elimistön tietyt toiminnot ylisuoritustilaan: keuhkot ja sydän kuormittuvat vähän optimaalista enemmän, verenkiertoelimistö pitää yllä korkeaa verenpainetta ja lihakset ovat jännitystilassa. Nämä ovat asioita, jotka lyhytkestoisina auttavat maksimoimaan suorituskyvyn, Mia Jokiniva sanoo.
Jokiniva on kirjoittanut stressistä kirjan Stressin luomuhoito – täsmätekniikat hengähdyshetkiin. Stressi on tarkoitettu nopeaksi, lyhytkestoiseksi reaktioksi hätätilanteessa.
– Pitkäkestoisena stressi alkaa rasittaa elimistöä. Olemme hermostollisessa ylikierrostilassa, mikä tarkoittaa, ettemme nuku hyvin, verenpaine on koholla, immuniteetti laskee, sairastelemme, meillä on kiputiloja ja lopulta myös keuhko- ja sydänvaivoja.
Monia stressin vaivoja hoidetaan Jokinivan mukaan lääkkeillä, jotka hän listaa ei-luomukeinoiksi.
– On paljon luonnonmukaisia keinoja vaikuttaa hermoston toimintaan ja hoitaa varsinaista syytä, ei pelkkää oiretta.
Samantapaisia vinkkejä antaa Sampo Manninen, meditaatiokouluttaja ja -valmentaja sekä ohjelmatuottaja.
– Enää ihmistä ei ajatella kemiallis-fyysisenä koneena, joka vaatii tietyt tabletit toimiakseen. Ennemmin kyse on siitä, että lähdetään etsimään todellista tasapainoa, Manninen kuvaa.
– Toki tarvitsemme lääketieteen mukanaan tuomia apuja silloin tällöin, mutta hirveän paljon voimme edistää asioita sillä, että tulemme tietoisiksi asioista ja teemme itse tietoisia valintoja siitä, miten kohtelemme itseämme ja kehoamme, hän jatkaa.
Mian ohje: rentoudu näin!
- Hae tila, jossa tiedät, että mikään ei vähään aikaan häiritse sinua.
- Laita puhelin äänettömälle.
- Istu hyvään asentoon
- Sulje silmät.
- Päätä omistautua seuraavan viiden minuutin ajaksi siihen, että suuntaat tarkkaavaisuutta hengitykseen
- Kun hengität, laske sisäänhengityksellä kahdeksaan, pidätä ja laske uloshengityksellä kahdeksaan.
- Hengittele aluksi vain viisi, jopa kaksi minuuttia.
– Tämä kuulostaa yksinkertaiselta, mutta todennäköisesti ensimmäisen minuutin aikana huomaat, että ajatukset ovat jo jossain muualla. Se on tässä ajassa tyypillistä. Harjoitamme aivojamme informaatiotulvassa siirtämään tarkkaavaisuutta paikasta toiseen. Keskittymiskyky pirstaloituu, kun vilkuilemme puhelinta, sähköpostia, Instagramia, Jokiniva kuvaa.
–Ei pidä huolestua, vaikka aluksi keskittymisharjoitukset tuntuisivat aivan painajaiselta. Ei se kenenkään juttu ole luonnostaan. Siitä on niin paljon apua ja hyötyä yleiselle hyvinvoinnille, kun palautamme kykyämme keskittyä.
Myös Sampo Manninen neuvoo rauhoittumaan hengittämisen voimalla.
– Hengitä syvään ja rauhallisesti. Tee sitä muutaman minuutin ajan päivässä, muutamia kertoja. Pelkästään se, että ryhtyy hengittämään syvään ja rauhallisesti, antaa keholle viestin siitä, että asiat ovat kunnossa. Jos on oikein rohkea, voi alkaa meditoida, eli ottaa ensimmäisiä meditatiivisia harjoituksia, joihin voi yhdistää hengityksenkin, Manninen kuvaa.
Hän kehottaa pitämään huolta perusasioista: hengitä syvään, nuku hyvin, liiku usein. Tavallinen kävely on keholle hyvää toimintaa. Meditointia hän ei pitäisi "tähtitieteenä".
– Haluaisin rohkaista ihmisiä katsomaan asioita avoimin silmin, kokeilemaan yksinkertaisia harjoitteita, jotka vaikuttavat hyvinvointiin ihan selkeästi ja konkreettisesti. Nämä ovat erittäin yksinkertaisia perusasioita, jotka kuuluvat keho-mieli-kokonaisuuteen. Verkosta löytyy erilaisia äänimeditaatioita. Pistä kuulokkeet päähän ja kokeile, miltä ne tuntuvat. Ihan rohkeasti vaan.
Älä "ole ajattelematta mitään"
Jokiniva ei ensimmäisenä lähtisi kokeilemaan ehkä hieman kliseistäkin tekniikkaa mallia "laita silmät kiinni ja ole ajattelematta mitään".
– Se on oikeasti aika edistynyt tekniikka. Edes moni pitkään meditoinut ei pysty siihen.
Aluksi kannattaa etsiä kohteita, joihin kohdistaa ajatukset: laske, valitse jokin mielikuva tai lause, johon voit suunnata mielesi.
Rentoutuminen virkistää välittömästi. Muita tuloksia näkyy yleensä noin kuukauden kuluttua.
– Mikäli tutkimusdataa on uskominen, voi jo kahdeksan viikon tarkkaavaisuusharjoituksien tekeminen saada aikaan positiivisia rakenteellisia muutoksia aivoissa. Yleensä ihminen alkaa havaita nopeamminkin, esimerkiksi helppoja hengitysharjoituksia päivittäin tehtyään, vaikutuksia unenlaatuun, vireystilaan, pinnan pituuteen ja läsnäolokykyyn, Jokiniva sanoo.
– Tämä vaikuttaa terveyden lisäksi myös ihmissuhteiden laatuun. Kun on opettanut mieltään sulkemaan ärsykkeitä ulkopuolelle – eikä lähtemään jokaisen impulssin vietäväksi – on helpompaa olla pitkämielinen lähimmäinen myös arjen haastavissa tilanteissa.
Mia Jokinivan teos Stressin luomuhoito – täsmätekniikat hengähdyshetkiin (Gummerus) ilmestyy heinäkuussa 2015.