STM:n arviointiryhmä: Pelikoneet voitaisiin jopa poistaa kaupoista kokonaan

Toisena vaihtoehtona olisi arviointiryhmän mukaan siirtyminen Norjan kaltaiseen tiukemman sääntelyn malliin.

Rahapeliautomaatteihin liittyvien haittojen ehkäiseminen ja vähentäminen vaatii monipuolisesti erilaisia keinoja, katsoo sosiaali- ja terveysministeriön (STM) arviointiryhmä tuoreessa raportissaan pelaamisen haittojen hallinnasta.

Haittoja voitaisiin vähentää muun muassa vähemmän koukuttavilla peleillä, automaattien markkinoinnin täyskiellolla ja automaattien saatavuuden rajoittamisella.

Ratkaisevaa on kuitenkin se, miten toimenpiteet toimivat yhteen keskenään, sanoo STM:n erityisasiantuntija Mari Pajula

Hallituksen on määrä tuoda esitys arpajaislain uudistamisesta eduskuntaan ensi kesäkuuhun mennessä.

Arviointiryhmän rooli on antaa rahapelien toimeenpanoon liittyviä ehdotuksia ja suosituksia.

Raportin tulokset on esitetty arpajaislain työryhmälle.

Nopeatahtisuus koukuttaa

Pelaamisen haittoihin vaikuttaa ensinnäkin pelien sisältö.

Ryhmä katsoo, että potentiaalisesti haitallisimpia ovat kaikkein koukuttavimmat pelit, joita tulisi vähentää erityisesti arkiympäristöistä.

–  Koukuttavat pelit ovat nopeatahtisia ja niissä on paljon vaikutusmahdollisuuksia. Esimerkiksi bonuspelit kannustavat pelaamisen jatkuvuuteen, kuvailee raporttiin selvitystyötä tehnyt tutkijatohtori Virve Marionneau Helsingin yliopistosta.

Mari Pajula sanoo, että myös pelaamisympäristö vaikuttaa siihen, millaisia pelejä on syytä olla tarjolla.

Esimerkiksi kauppojen auloissa ei tulisi olla liian houkuttelevia peliautomaatteja, jos näissä ympäristöissä ylipäätään jatkossa on peliautomaatteja tarjolla.

Arviointiryhmä kannattaa pelaamiseen mahdollisimman laajaa pakollista tunnistautumista.

Sen avulla voidaan tarjota erilaisia rajoituksia ja pelaamisen hallinnan välineitä, kuten rahansiirto- ja tappiorajoja.

Veikkauksen hajasijoitettuihin peliautomaatteihin esimerkiksi kaupoissa ja huoltoasemilla on tulossa pakollinen tunnistautuminen ensi vuoden alussa. Pelisalien osalta Veikkaus pyrkii aikaistamaan tunnistautumispakkoa vuodesta 2023 ensi kesään.

Arviointiryhmä pitää parempana pelitapahtumakohtaista tunnistautumista kuin toista esillä ollutta mallia, jossa tunnistautuminen tapahtuisi pelisaliin sisäänpääsyn yhteydessä.

Ei siirtoa pelisaleihin

Mitä tulee rahapeliautomaattien saatavuuteen, ryhmä katsoo, että haittojen ehkäisemiseen on käytännössä kaksi vaihtoehtoa: joko poistaa hajasijoitetut automaatit kokonaan tai kehittää nykyisestä mallista tehokkaammin haittoja torjuva Norjan mallia mukaillen.

Norjassa oli aiemmin Suomen kaltainen järjestelmä, kunnes vuonna 2007 maassa poistettiin automaatit julkisilta paikoilta.

Seuraavana vuonna automaatteja tuotiin takaisin, mutta niitä oli paljon vähemmän ja sääntely oli huomattavasti tiukempaa.

–  Emme ota kantaa siihen, kumpi se malli näistä olisi. Se on arpajaislakihankkeen ratkaistavien asioiden listalla, Pajula sanoo.

Veikkaus vähentää tänä vuonna noin 8  000 hajasijoitettua peliautomaattia, jolloin niitä jää edelleen käyttöön noin 10  500.

Tiedossa ei kuitenkaan ole, miten muutos vaikuttaa pelipaikkojen määrään.

Juuri pelipaikkojen vähentäminen olisi kansainvälisen vertailun mukaan tuloksellisempaa kuin se, että automaatteja vähennetään paikoista, joihin niitä kuitenkin jää.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoi viime vuonna olevansa valmis harkitsemaan automaattien siirtämistä erillisiin pelisaleihin.

Myös THL:n kyselyssä aiemmin tänä vuonna yli puolet vastaajista kannatti automaattien sijoittamista vain pelisaleihin.

Arviointiryhmä ei kuitenkaan pidä hajasijoitettujen automaattien siirtämistä pelisaleihin realistisena jo sen takia, että automaatteja on niin paljon. Pajulan mukaan pelisaleihin liittyy myös omat riskinsä, sillä pelihaitat ja peliongelmat ovat niissä yleisempiä.

Haitat painottumassa nettiin

Sekä Suomessa että kansainvälisesti automaatit ovat olleet tutkimusten valossa yksi haitallisimmista pelimuodoista, mutta pelihaitat ovat yhä enemmän painottumassa nettiin, sanoo Virve Marionneau.

Hajasijoitettujen automaattien ja pelisalien haittojen vertailu taas ei ole ihan yksinkertaista.

Marionneau huomauttaa, että esimerkiksi vuoden 2019 väestötutkimuksen perusteella pelisalit koettiin hyvin haitallisiksi, mutta ongelmat ovat alun perin voineet syntyä jossain muualla.

Ylipäätään Suomessa pelataan automaateilla huomattavasti enemmän kuin selvityksen verrokkimaissa Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa, Britanniassa, Italiassa ja Puolassa, joissa automaatteja on arkiympäristössä vähemmän.

Kieltäisi tuoteinformaation

Pelimarkkinointi on nykylain mukaan kielletty muualla kuin erityisissä pelisaleissa, pelikasinoissa ja raviradoilla.

Arviointiryhmä kieltäisi myös niin sanotun tuoteinformaation antamisen.

–  Ryhmän näkemyksen mukaan tuoteinformaatio tulisi nähdä markkinointina, sillä sitä se käytännössä on, Mari Pajula sanoo.

Veikkaukselle tulisi ryhmän mukaan myös asettaa velvollisuus informoida pelaajia automaattipelien erityisestä haitallisuudesta varsinkin, jos tuoteinformaatiota saa jatkossakin välittää.

Raportissa todetaan myös, että Veikkauksen yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisen tarjonnan saatavuutta tulisi pyrkiä vähentämään.

Näkemyksen peruste on se, ettei järjestelmän ulkopuolista pelaamista voida hallita esimerkiksi rajoituksilla.

Ryhmä kuitenkin katsoo myös, ettei haittojen ehkäisyä voi jättää pelkästään Veikkauksen oman vastuullisuuden varaan.

Lue myös:

    Uusimmat