STM moittii EU:n palveludirektiiviä

Sosiaali- ja terveysministeriö vastustaa EU:n palveludirektiiviä sekavana ja potilasturvallisuutta heikentävänä. Palveludirektiivin säännökset voisivat johtaa siihen, ettei Suomi voisi enää esimerkiksi vaatia ulkomaalaista lääkärikeskusta ottamaan potilasvakuutusta Suomessa tarjottaville palveluille. Ministeriö haluaakin rajata koko sosiaali- ja terveysalan EU:n palveludirektiivin ulkopuolelle ellei siihen saada selkeitä mm. palvelujen tarjoajien valvontaa, lääkejakelua ja alkoholijuomien vähittäismyyntiä koskevia muutoksia.

Ylijohtaja Kari Välimäen mielestä koko direktiivi on täynnä epäselviä käsitteitä, joten kukaan ei tiedä tulosta etukäteen, kun tapauksia aikanaan puidaan EY-tuomioistuimessa. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut lausuntonsa Suomen kantaa laativalle kauppa- ja teollisuusministeriölle. Suomi ei ole yksin ajaessaan sosiaali- ja terveyspalvelujen erikoisasemaa. Välimäki ei pidä uhkaa direktiivin läpimenosta kuitenkaan pienenä. Vaarana on, että se menee läpi juuri sen vuoksi, että se on niin epämääräinen. Elinkeinoministeriöt, jotka sitä käsittelevät, suhtautuvat siihen paljon myönteisemmin kuin sosiaaliministeriöt.

Valvonta jälkikäteen

Direktiiviin alkuperämaaperiaatteen mukaan rajan yli tarjottavia palveluja koskevat vain palvelujen tuottajien oman maan lait. Jos virolainen yritys tarjoaa täällä sosiaali- ja terveyspalveluja, sitä valvottaisiin Viron lainsäädännön mukaisesti. Suomen viranomaiset voisivat puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin ainoastaan yksittäistapauksissa ja jälkikäteen, eikä ulkomaisilta yrittäjiltä voisi enää vaatia ennakkovalvontaa, lupia tai rekisteröitymistä. Nykyisin mm. palvelujen laadun valvonnassa, mainonnassa ja vastuukysymyksissä on noudatettava Suomen lakeja.

Potilaiden ja asiakkaiden oikeusturva vaarantuu, jos potilas joutuu peräämään ongelmatilanteissa oikeuksiaan Viron viranomaisilta. Valituksen tekeminen toisen maan viranomaisille on vaikeaa. Myös vastuukysymykset jäävät epäselviksi. Miten esimerkiksi korvataan ja hoidetaan ulkomailla epäonnistuneen leikkauksen jatkohoito, sanoo Välimäki.

Päiväkirurgiaan ilman ennakkolupaa

Välimäen mielestä hyvin oudosti yleiseen palvelujen puitedirektiiviin on yhtäkkiä ujutettu myös toisessa maassa saadun terveydenhuollon kustannusten korvaamista koskevia esityksiä. Toisessa EU-maassa saatu hoito pitäisi korvata samalla tavalla kuin hoito kotimaassa. Potilas voisi hakeutua muihin kuin sairaalahoitoon vapaasti ilman ennakkolupaa ja saisi samat korvaukset kuin kotimaassakin annetusta hoidosta. Näin potilas voisi lähteä ilman ennakkolupaa päiväkirurgiseen toimeen, joka ei vaadi yöpymistä sairaalassa.

Myös päiväkirurgia voi olla erittäin kallista, sanoo Välimäki. Epäselvää on myös voitaisiinko kunnat velvoittaa maksamaan kulut, jos potilas hakeutuu vaikka Ruotsiin hoitoon, jos kyseistä hoitoa ei saa Suomesta. Perusteluna tälle tulkinnalle voisi olla, että palvelu tulisi näille potilaille edullisemmaksi verrattuna sairausvakuutuskorvauksiin, jotka kattavat keskimäärin noin 25-35 prosenttia todellisista kustannuksista.

Apteekkiluvat uuteen pohditaan

Direktiivi merkitsisi nykymuodossaan myös sitä, että apteekkien nykyisestä lupajärjestelmästä olisi luovuttava, koska lääkkeiden vähittäiskauppa rinnastettaisiin muihin jakelupalveluihin. Välimäen mukaan meidän on joka tapauksessa uudistettava apteekkilupien saantiperusteita. Myös sairaankuljetuksen lupajärjestelmä olisi arvioitava uudelleen.

Direktiivistä ei Välimäen mukaan ole pystytty päättelemään, uhkaako se myös alkoholijuomien vähittäismyyntimonopoliamme. Tämä voisi johtaa siihen, että virolainen alkoholikauppias saisi direktiivin voimaantulon jälkeen perustaa Suomeen alkoholimyymälän.

(MTV3-STT)

(Huomenta Suomi 20.04.2004)