EU-johtajat jatkavat tänään neuvotteluja 750 miljardin euron elpymisvälineestä sekä monivuotisesta budjetista. Huippukokous alkoi perjantaina, mutta merkittäviä edistysaskelia ei ensimmäisen päivän aikana otettu.
Johtajat keskustelivat Suomen aikaa yli puoleenyöhön. Kokousta on määrä jatkaa tänään puoliltapäivin.
Neuvotteluissa vaikeita kysymyksiä ovat esimerkiksi elpymisvälineen koko ja sen sisältämien lainojen ja tukien suhde. EU-maita jakaa myös esimerkiksi rahanjaon ehdollisuudet.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi perjantaina aikovansa pitää kiinni Suomen tavoitteesta pienentää 750 miljardin euron elpymisvälinettä ja lisätä sen lainapainotteisuutta.
Pöydällä olevan ehdotuksen mukaan elpymispaketista jaettaisiin jäsenmaille 500 miljardia euroa tukina ja 250 miljardia euroa lainoina.
Tässä kysymyksessä Suomen kanssa samoilla linjoilla on niin sanottu nuuka nelikko, eli Hollanti, Itävalta, Ruotsi ja Tanska.
Ehdollisuuksista erimielisyyttä
Ensimmäisen päivän iltana neuvotteluissa keskityttiin elpymisvälineen rahanjaon kriteereihin ja hallinnointiin.
Elpymisvälineen varat on tarkoitus jakaa jäsenmaille osin EU-budjetin olemassa olevien ohjelmien kautta. Lisäksi kaavailuissa on elpymisrahasto, josta jaettaisiin jäsenmaille avustuksia muun muassa bruttokansantuotteen, edeltävien vuosien työttömyyden sekä koronaviruskriisin talousvaikutusten perusteella.
Jotta jäsenmaat saisivat rahat käyttöönsä, niiden olisi laadittava elpymissuunnitelma, jossa kartoitettaisiin esimerkiksi talouskasvua vahvistavia uudistuksia.
Jäsenmaiden neuvoston olisi tarkoitus aikanaan arvioida yhdessä kunkin maan suunnitelmia. Nuukan nelikon Hollanti on kuitenkin vaatinut sinnikkäästi, että elpymissuunnitelmat tulisi hyväksyä jäsenmaiden kesken yksimielisesti.
Suomen näkökulmasta Hollannin kanta on jyrkkä. Aiemmin tällä viikolla eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) arvioi, että Hollanti on yksimielisyysvaatimuksessaan "ehkä tarpeettoman byrokraattisen tiukka".
Huippukokouksessa neuvotellaan varsin mittavista rahasummista, sillä 750 miljardin euron elpymisvälineen ohella sovittavana on EU:n monivuotinen budjetti. Vuosien 2021–2027 rahoituskehys olisi huippukokouksia johtavan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin ehdotuksen mukaan 1 074 miljardia euroa.
Yksi Suomelle tärkeistä asioista neuvotteluissa on se, että EU-rahankäyttö sidotaan oikeusvaltioperiaatteiden noudattamiseen.
Budjettiesitykseen sisältyvästä oikeusvaltiomekanismista taitettaneen vielä peistä neuvottelupöydässä. Julkisessa tiedossa esimerkiksi on, että Unkari suhtautuu oikeusvaltiokytkyyn nihkeästi.