Sotea selkosuomeksi – mikä ihmeen erillisratkaisu? Tässä tulee 11 vastausta sote-vyyhtiin

1:51

Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen erillisratkaisua selvittänyt työryhmä kannattaa viiteen itsehallinnolliseen alueeseen pohjautuvaa mallia. MTV Uutiset kysyi sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhilalta, mitä työryhmän esitys käytännössä tarkoittaa.

1. Mitä itsehallintoalue tarkoittaa?

Itsehallinnollinen alue tarkoittaa itsehallinnollista aluetta kuntaa suuremmalla alueella. Itsehallinnolliset alueet toimisivat kuten maakunnat muussa maassa, niissä olisi omat vaalit ja valtuustot.

Termin "maakunta"-käyttöä kuitenkin vältettiin tässä raportissa selkeyden vuoksi, koska pyrittiin tekemään ero Uudenmaan nykyisen maakunnan ja ehdotettujen itsehallinnollisten alueiden välillä.

2. Mitä tarkoittaa se, että Helsinki ja Uudenmaan kuntaryppäät olisivat jatkossa maakunnan kaltaisia?

Erillisratkaisussa Helsinki jatkaisi kaupunkina, kuten nykyisin, mutta sillä olisi samoja tehtäviä kuin maakunnilla. Muiden Uudenmaan kuntien osalta sote-tehtävät sekä pelastustoimi siirtyisivät jatkossa maakuntien järjestämisvastuulle kuten muuallakin maassa.

3. Miksi on järkevämpää jakaa Uusimaa useaksi maakunnaksi yhden sijasta? 

Uusimaa olisi yhtenä maakunta 1,7 miljoonan henkilön väestöpohjaltaan monta kertaa suurempi kuin seuraavaksi suurin maakunta Pirkanmaa. Muutoksen hallittavuuden ja toimeenpanon näkökulmasta jako pienempiin alueisiin on perusteltu, ja tähän kiinnitettiin Uudellamaalla huomiota jo Juha Sipilän hallituskauden valmistelussa.

Useamman alueen mallissa kansanvaltaisuusperiaate toteutuu yhden maakunnan ratkaisua paremmin, kun päätöksenteko on lähempänä asukkaita. Lisäksi ratkaisussa on huomioitu nykyiset toiminnalliset kokonaisuudet ja pelastustoimen nykyinen aluejako sekä kuntien ja HUSin yhteinen tahtotila.

Malli huomioi Uudenmaan erityispiirteet samalla, kun se vie alueiden sote- ja pelastustoimen järjestelmää sisällöllisesti samaan suuntaan kuin muualla maassa.

4. Uuttamaatta on pidetty yhtenä kokonaisuutena liian hajanaisena sote-alueena. Eikö muissa Suomen maakunnissa ole hajanaisuutta? 

Uudenmaan alueiden välillä on toki eroja, mutta ehdotetut alueet ovat myös koko maan mittakaavassa kantokyvyltään hyviä. Muualla maassa on hajanaisuutta, mutta kantokykyisten kokonaisuuksien muodostaminen näillä alueilla edellyttää käytännössä vahvaa keskuskuntaa maakunnan ytimeksi, sillä maakuntien sisällä on todettu hankalaksi muodostaa riittävän kantokykyisiä alueita.

Väestökehitys myös painottuu Uudellemaalle sekä maakuntien kasvukeskuksiin ja tämä kehitys on huomioitava sote-uudistuksessa.

5. Kuka jatkossa järjestää ja kuka tuottaa palvelut? 

Ensisijainen järjestämisvastuu olisi jatkossa lähtökohtaisesti Helsingin kaupungilla ja Uudenmaan itsehallinnollisilla alueilla. HUSille säädettäisiin lailla toissijainen järjestämisvastuu, joka koskisi vaativaa ja yliopistosairaalatehtävän edellyttämää erikoissairaanhoitoa ja sen järjestämiseksi muuta tarpeellista erikoissairaanhoitoa, kiireellistä sairaanhoitoa ja eräitä muita tehtäviä (esim. ensihoito, synnytykset).

Itsehallinnolliset alueet, mukaan lukien Helsinki, ja HUS laatisivat järjestämissopimuksen niiden sote-palvelujen järjestämisestä, joita ei erikseen lainsäädännöllä osoiteta HUSille tai itsehallinnollisille alueille. Järjestämissopimuksen perusvaatimukset määriteltäisiin lainsäädännössä.

Pelastustoimen osalta tarkoituksena on jatkaa nykyisenkaltaista toimintaa, jossa pelastuslaitokset tuottavat ensihoidon palveluita yhteistyössä HUSin kanssa, jolla olisi jatkossakin järjestämisvastuu ensihoidon osalta koko Uudenmaan alueella. Kunnilla olisi yleisen toimivallan perusteella oikeus tuottaa palveluja omalla verorahoituksellaan.

6. Mikä muuttuu tavallisen kuntalaisen arjessa?

Sote-uudistuksen tavoitteena on parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja. Tämän tulisi toteutua myös Uudenmaan erillisratkaisussa. Tavoitteena on, että lähipalveluiden laatu paranee ja erikoissairaanhoidon ja vaativien erityispalveluiden tarve vähenee.

7. Miten käy HUS:n ja erikoissairaanhoidon?

Erillisratkaisussa turvataan lainsäädännössä HUSin kansalliset vastuut, valmius ja varautuminen, yliopistollinen opetus ja tutkimus sekä näiden edellyttämä riittävä tuotantovolyymi ja nykyisen HUSin keskittämishyödyt.

Sote-uudistuksen tavoitteena on myös perus- ja erikoistason sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio, jonka toteutumista erillisratkaisu edistää nykyistä järjestelmää paremmin. HUSin rahoituksen periaatteet ratkaistaisiin lainsäädännössä, perussopimuksessa ja soveltuvin osin järjestämissopimuksessa.

8. Kuka rahoittaa tulevat palvelut? 

Rahoitus perustuu valtakunnalliseen rahoitusratkaisuun, jonka valmistelu on vielä kesken. Rahoituksen tarkastelu ei kuulunut erillisselvityksen toimeksiantoon.

9. Tuleeko viiden alueen malli halvemmaksi kuin jos kyseessä olisi nykyisen maakunnan kokoinen yksi malli?

Tätä voidaan arvioida vasta valtakunnallisen rahoitusratkaisun valmistumisen yhteydessä. Lähtökohtaisesti ratkaisun voidaan ajatella olevan kustannusneutraali, sillä kyse on Uudellemaalle kuuluvan rahoituksen jakamisesta alueittain palvelutarpeiden mukaisesti.

10. Asiantuntijat pitivät 5-12 aluetta optimaalisena. Hallitusohjelmassa linjattiin 18 aluetta. Nyt alueita olisi tulossa yli 20. Onko määrän kasvu ongelmallista?  

Ei ole. 18 on määritelty alarajaksi.

11. Mitä vielä ei ole ratkaistu? 

Erillisratkaisu suhteutuu sote-uudistuksen kokonaisuuteen. Sellaiset asiat, joita ei vielä ole valtakunnallisesti ratkaistu, tulee ratkaista myös Uudenmaan osalta. Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi edellä mainittu rahoitus, omaisuuksien siirto kunnilta maakunnille, maakuntien itsehallinnon järjestäminen ja vaalien organisointi.

Alueella on myös useamman maakunnan alueella toimivia kuntayhtymiä, kuten Kårkulla ja Eteva. Näiden osalta asia tulee ratkaista valtakunnallisesti, sillä kyseessä ei ole pelkästään Uuttamaata koskeva kysymys.

Uudenmaan osalta tulee erikseen määritellä HUSin ja itsehallinnollisten alueiden välisen järjestämissopimuksen ala lainsäädännössä sekä kirjata lakiin ne tehtävät, jotka lähtökohtaisesti kuuluvat HUSille ja toisaalta lähtökohtaisesti maakunnille.

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja