Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen erillisratkaisua selvittänyt työryhmä kannattaa viiteen itsehallinnolliseen alueeseen pohjautuvaa mallia. Työryhmän mukaan se edustaa toimeksiannon ja aikataulun puitteissa toteuttamiskelpoisinta vaihtoehtoa.
Yhden maakunnan sijasta esityksen toteutuminen tarkoittaisi sitä, että Uudellemaalle syntyisi useampi maakunta ja yksi maakunnan kaltainen kaupunki, Helsinki.
Selvityksessä aluejakona on käytetty Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä Keusote'a, Länsi-Uusimaa, Itä-Uusimaata, Vantaa ja Keravaa sekä Helsinkiä. Näistä väestöltään pienin, noin 100 000 asukasta, on Itä-Uusimaa eli Porvoo, Loviisa, Askola, Lapinjärvi, Myrskylä, Pukkila ja Sipoo. Suurin on Helsinki, noin 650 000 asukasta.
Työryhmän mukaan malli huomioi Uudenmaan erityispiirteet samalla kun se vie alueiden sote- ja pelastustoimen järjestelmää sisällöllisesti samaan suuntaan kuin muualla maassa.
Alueilla olisi omat valtuustot ja vaalit
Itsehallinnollisiin alueisiin pohjautuva malli asetettiin ensisijaiseksi, koska siinä perustuslain reunaehtojen arvioitiin täyttyvän parhaiten. Lisäksi alueellisten erityispiirteiden koettiin tässä mallissa tulevan paremmin huomioon otetuiksi kuin yhden maakunnan mallissa.
Malli olisi työryhmän mukaan helpommin sovitettavissa koko maan sote-uudistukseen ja sen rahoitusmalliin. Esimerkiksi integraatio sote-palvelujen ja jäljelle jäävien kuntien palveluiden välille turvataan työryhmän mukaan esitetyssä mallissa perusratkaisua paremmin.
Itsehallinnolliset alueet toimisivat kuten maakunnat muussa maassa. Niillä olisi omat valtuustot ja vaalit.
Alueilla on ensisijainen järjestämisvastuu myös erikoissairaanhoidosta. HUS:n lailla säädetty toissijainen järjestämisvastuu koskisi vaativaa ja yliopistosairaalatehtävän edellyttämää erikoissairaanhoitoa sekä kiireellistä sairaanhoitoa esimerkiksi ensihoidon ja synnytysten lisäksi.