Sote-projektia vetävä Päivi Nerg: Säästöt eivät ole se tärkein tavoite vaan palveluiden saannin takaaminen

Videolla Nerg kertoo myös maakuntavaalien aikataulusta ja siitä, riittävätkö maakuntien rahat sote-palveluiden tuottamiseen.

Yksi sote-uudistuksen tavoitteista on ollut hillitä sosiaali- ja terveysmenojen kustannusten kasvua. Nerg vakuuttaa, että uudistuksella haetut säästöt eivät tule asiakasmaksujen korotuksista tai sote-palvelujen karsimisesta.

Hänen mukaansa perusterveydenhuoltoon panostaminen on tärkeintä.

– Se tulee toimintatapojen uudistamisesta ja panostamisesta perusterveydenhuoltoon, jotta erikoissairaanhoidon kalliita palveluita ei tarvittaisi niin paljoa. Se tulee digitalisaatiosta ja sähköisen maailman voimakkaammasta käyttöönotosta. Siellä on monia pieniä puroja, joiden kautta kustannusten hillintää tulee.

Säästöt eivät tärkein tavoite

Sote-menojen odotetaan kasvavan noin seitsemällä miljardilla seuraavan kymmenen vuoden aikana. Nergin mukaan kustannuksia pitäisi hillitä noin kolmen miljardin euron edestä.

Nerg painottaa, että uudistuksen tärkein tavoite ei kuitenkaan ole säästöt, vaan julkisella rahoituksella rahoitettavien sosiaali- ja terveyspalveluiden saannin takaaminen.

Suomen väestö ikääntyy vauhdilla ja uudistuksella vastataan siihen.

– Pääasia on, että palvelut pystytään tuottamaan yhdenvertaisemmin meille kaikille eri puolilla Suomea. Tavoite on, että selviämme siitä, että Suomen ikäihmisten hoitotarve kasvaa. Meidän täytyy löytää siihen ratkaisuja ja meidän täytyy löytää perusterveydenhuollon saatavuuteen ratkaisuja.

Muutos ei aluksi näy asiakkaalle mitenkään

Uudistuksen jälkeen maakunnat järjestävät sote-palvelut nykyisten kuntien ja kuntayhtymien sijaan. Maakuntien on tarkoitus aloittaa toimintansa vuonna 2021. Nerg sanoo, että muutos ei aluksi näy tavalliselle kansalaiselle mitenkään.

– Meillä jatkuvat entiset sairaalapalvelut ja pelastustoimen palvelut.

Uudistuksen keskeinen osa eli valinnanvapaus tulee voimaan aikaisiin vuonna 2023. Tuolloin muutokset tulevat kaikille näkyväksi, sillä silloin jokaisen on valittava itselleen sote-keskus, jonka asiakkaana haluaa olla.

– Toivomme, että kansalaiset huomaavat sen siitä, että palveluihin alkaa päästä paremmin. Pienin askelin alkaa näkyä se, että taustalla on organisaatio, joka katsoo minun koko hoitoketjuani.

Asiakassuunnitelmaa ei kaikille

Yksi tavalliselle kansalaiselle tulevaisuudessa näkyvä uudistus on niin sanottu henkilökohtainen asiakassuunnitelma.

Suunnitelma laaditaan sellaiselle asiakkaalle, joka tarvitsee laaja-alaisia sote-palveluita. Suunnitelmaan kootaan kaikki palvelut, joita asiakas tarvitsee ja se, miten palvelut tuotetaan.

Eilen valmiiksi saadussa mietinnössä tarkennettiin sitä, kenelle suunnitelma tehdään.

– Asiakassuunnitelma tehdään pääsääntöisesti sille kymmenelle prosentille, joka tarvitsee monialaisia palveluita. Suunnitelmalla pyritään vaikuttamaan siihen, että ne meistä, jotka tarvitsevat useampia palveluita, heidän hoitoketjunsa saataisiin nykyistä paremmin hallintaan ja heille voitaisiin paremmin löytää ratkaisuja. Suunnitelma ei ole velvoittava tai lakisääteinen eikä siitä voi valittaa.

"Hartaasti toivon, että nyt päästään eteenpäin"

Nerg uskoo, että sote- ja maakuntauudistus toteutuu, vaikka uudistuksen valmistelussa on ollut vaikeuksia ja epäilijöitä on riittänyt.

– Toivon meidän kansalaisten kannalta, että nyt päästään ihan oikeasti eteenpäin. Meidän täytyisi kaikkien olla huolissaan siitä, peruspalveuiden rahoitus, toimivuus ja laatu säilyy. Uskon ja hartaasti toivon, että uudistus etenee. 

Juttua korjattu 9.11. kello 12.25. Päivi Nergin edustama organisaatio oli aiemmin jutussa väärin. Nerg edustaa valtiovarainministeriötä, ei sosiaali- ja terveysministeriötä.