Hallituksen lakiesitys sosiaali- ja terveydenhuollon eli soten valinnanvapaudesta on yhä monimutkainen, vaikka valmistelijat ovatkin työstäneet aiemmassa luonnoksessa olleita ongelmakohtia.
Näin arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Juhani Eskola.
Eskolan mukaan sote-uudistuksen keskeiset ongelmat liittyvät yhä aikatauluun ja ehdotusten toteuttamiskelpoisuuteen.
– Sote-uudistukselle asetettua aikataulua on todella vaikea saavuttaa. Kyllä toteutuksessa tullaan vielä monta harmaata hiusta näkemään, hän sanoo STT:lle.
Lähtökohtana on, että tekeillä olevien maakuntien sote-keskukset aloittavat heinäkuussa 2019. Hallituksen esityksen mukaan maakunta voisi poikkeusluvalla aloittaa sote-keskusten toiminnan vasta vuoden 2021 alussa.
– Siirtymäajat antavat pientä väljyyttä, mutta eivät ratkaisevasti vaikuta siihen, että tietojärjestelmät saataisiin hyvään kuntoon, arvioi Eskola.
Hänen mukaansa sote-uudistuksen toteutus perustuu keskeisesti tietojärjestelmiin, joihin liittyvää valtavaa työmäärää päättäjät eivät ehkä ole hahmottaneet. Toteutuksesta vastaavia maakuntia ei ole vielä perustettu, ja varmuutta ei ole siitäkään, riittääkö kaikkien maakuntien hallintoihin riittävästi tarvittavia osaajia.
Eskola arvioi, että vie varmasti vielä vuosia ennen kuin soten tietojärjestelmät ovat sellaisella tasolla kuin niiden pitäisi olla.
Toteutuuko potilaiden tasavertaisuus?
Eskola korostaa, että sote-uudistuksen pitäisi tuoda ihmisille samanvertaiset mahdollisuudet palveluihin joka puolella Suomea. Tämän periaatteen pitäisi toteutua sekä maakunnan sisällä että eri maakuntien välillä.