Hallitukselta odotetaan ratkaisuja sote-alueiden määrästä mahdollisesti jo ensi viikolla.
Ratkaisuun on ladattu hurjasti poliittisia intohimoja: karkeasti keskusta haluaa aluepoliittisista syistä suurempaa sote-alueiden määrää ja kokoomus on liputtanut viiden sote-alueen puolesta.
Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista on siirtymässä tämän hallituskauden aikana pois kunnilta.
Miten alueiden määrä vaikuttaa palveluihin?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylijohtajan Marina Erholan mukaan sote-palveluiden keskittämistä on joka tapauksessa edessä, koska nykyinen palveluverkko on hajanainen.
-Karsiminen riippuu siitä, miten palvelut päätetään alueella järjestää. Sitä ei voi vetää yksi yhteen alueiden määrän kanssa, Erhola arvioi.
Helsingin yliopiston professorin Heikki Hiilamon mukaan sote-alueiden määrä ei välttämättä vaikuta siihen, kuinka lähellä palvelut ovat. Esimerkiksi lähin päivystyssairaala voi löytyä yhtä läheltä riippumatta alueen koosta, sillä isommalla alueella niitä voi olla enemmän.
Hiilamo kuitenkin epäilee, että jos sote-alueita tulee paljon, se voi näkyä veronmaksajan kukkarossa.
-Suuri määrä sote-alueita voi tuoda mukanaan alueiden välistä kilpavarustelua. Se voi tarkoittaa sitä, että joudumme maksamaan näistä palveluista aika paljon enemmän veroina, Hiilamo sanoo.
Miten näkyy lompakossa?
Hallitus linjasi viime viikolla, että sote-alueiden rahoitus valmistellaan ensisijaisesti valtion rahoitusvastuun pohjalta. Menojen rahoittamiseksi on ollut esillä eri malleja, ja vahvimpana vaihtoehtona on pidetty erillistä ansiotuloista perittävää sote-veroa.
Verotuksen taso on tarkoitus pitää nykyisellään. Jotta tämä toteutuisi, kuntien pitäisi laskea rajusti kunnallisverotusta. Veronmaksajaa saattaa mietityttää, kuinka helposti näin tapahtuu.
Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola muistuttaa, että kuntien veroprosentti on nykyään keskimäärin noin 20 prosentissa, ja joissain tapauksissa kuntaveron pudotuspaine voi olla yli kymmenen prosenttiyksikön luokkaa.
-Vaikka kokonaisveroaste keskimäärin pysyisikin nykyisellään, tässä voi tulla suuria eroja kuntien välillä. Tähän toki on olemassa paljon eri tasausvaihtoehtoja, esimerkiksi valtionosuuksien muodossa, jotka varmasti tässä yhteydessä käydään läpi, Kirkko-Jaakkola arvioi.
Kuka käyttää valtaa?
Rahan lisäksi uudistuksessa jaetaan uudelleen iso tukku valtaa, etenkin kun soten kyljessä on tulossa myös laajempia itsehallintoalueita suorine vaaleineen. Kuntalaiselle viisi jättialuetta voisivat jäädä verrattain etäisiksi.
-Itsehallintoalueen täytyy perustua niiden asukkaiden oikeutukseen, jotka sillä itsehallintoalueella asuvat, sanoo Kunnallisalan kehittämissäätiön asiamies Antti Mykkänen.
Alueiden määrällä on vaikutusta myös poliittisiin voimasuhteisiin, mikä onkin yksi keskeinen syy eripuraan sote-alueiden määrästä. Pienemmät alueet hyödyttäisivät keskustaa ja suuremmat kokoomusta.
Hallituksen päätettyä alueiden määrästä kunnat ja maakunnat pääsevät antamaan näkemyksiään ratkaisusta marras-tammikuussa. Laki on määrä antaa eduskunnalle ensi vuoden syksyllä.