Sosiaalinen media voi tarjota urheilijoille suuria mahdollisuuksia, pika-aituri Lotta Harala kumoaa yleisen harhaluulon – "Se vaatii tosi paljon"

Viime päivinä urheilijoiden näkyvyys ja käyttäytyminen sosiaalisessa mediassa on noussut suureksi puheenaiheeksi. Keskustelu käynnistyi, kun suomalainen pikajuoksija Samuli Samuelsson otti kantaa siihen, kuinka vaikeaa yksilöurheilijan on saada yhteistyökumppaneita, jos hän ei ole aktiivinen sosiaalisessa mediassa.

Monet urheilijat käyttävät tänä päivänä sosiaalista mediaa taitavasti hyödykseen. Esimerkiksi pika-aituri Lotta Harala on erinomainen esimerkki siitä, kuinka sosiaalista mediaa voi käyttää yhteistyökumppaneiden hankkimiseen.

Haralalla on Instagramissa yli 42 000 seuraajaa. Hänen mielestään seuraajamäärät eivät määritä kaikkea.

– Siinä on vasta kehykset, mutta sisältö puuttuu. Sisältöhän on se, mikä merkkaa seuraajille ja yhteistyökumppaneille ja firmoille. Siinä vaiheessa, kun urheilija on vuosien ajan jakanut omaa tarinaansa, matkaansa, urheilijana ja ihmisenä kehittymistä, kasvutarinan erilaisia vaiheita, omaa arvomaailmaansa ja luonut luottamuksellisen suhteen seuraajakuntansa kanssa, syntyy todella vahva vuorovaikutussuhde, Harala kertoo MTV Urheilulle.

– Silloin he aidosti luottavat siihen, mitä urheilija sosiaalisessa mediassa suosittelee tai tekee. Tällaiset urheilijat ovat firmalle valtavan arvokkaita yhteistyökumppaneita, Harala jatkaa.

LUE MYÖS: Suomalaisen pikakiiturin avoimen tilityksen yllättävät seuraukset saivat tähtijuoksijan häkeltymään – "Ei ollut todellakaan tarkoitus"

Harala on tehnyt vuosien varrella yhteistyötä useiden yritysten kanssa. 28-vuotias aituri miettii kuitenkin aina tarkasti, millaisten yritysten kanssa hän haluaa tehdä yhteistyötä. On tärkeää, että yritys jakaa samoja arvoja urheilijan kanssa. Jokaisen osapuolen on myös hyödyttävä tehdystä yhteistyöstä.

– Olen alusta asti ajatellut niin, että yhteistyö sanana merkkaa sitä, että tehdään yhdessä työtä. Yhteistyö on sellaista, että jokainen tekijä hyötyy. Jos mietitään sosiaalista mediaa, siitä hyötyy firma, jonka kanssa urheilija tekee yhteistyötä, urheilija ja urheilijan seuraajat. Kaikki kolme hyötyvät. Tällöin se urheilijayhteistyö tuottaa mitattavaa hyötyä firmalle ja urheilijalle sekä tietysti myös seuraajille. Se on minulle arvokasta, että annan seuraajille jotain, Harala painottaa.

– Toisaalta voisin ottaa resursseja urheiluun ilman, että tuotan mitään vastapalveluksia, mutta en usko sen olevan tänä päivänä ihan mahdollista. Toisaalta minulle tulisi siitä siinä tilanteessa sellainen olo, että olisin tavallaan hyväntekeväisyyskohde. Se taas sotii omia arvojani vastaan. Olen sellainen tyyppi, että haluan itse luoda itselleni ne resurssit ja itse kokea ansaitsevani rahan, mitä esimerkiksi yhteistyökumppaneiden kautta saan, Harala sanoo.

Harala myöntää, ettei yksilöurheilijan ole helppo saada tänä päivänä tukijoitaan taakseen. Harala näki aikoinaan sosiaalisessa mediassa piilevän mahdollisuuden, jonka hän on kovalla ja päämäärätietoisella työllä on kääntänyt itselleen hyödylliseksi.

– En ole jäänyt keskittymään niihin asioihin, jotka ovat huonosti tai mahdottomia. En ole katkeroitunut tai uhriutunut urheilijoiden asemasta yhteistyömarkkinoilla, enkä jäänyt valittelemaan ongelmia tai esteitä. Olen nähnyt mahdollisuuden, kuinka itse voin luoda itselleni resurssit tehdä urheilua ammatikseni. Haluan painottaa sitä, että monen vuoden päämäärätietoisella ja kovallakin työllä olen sen saavuttanut. Olen siitä tosi kiitollinen, Harala summaa.

– Samanaikaisesti on mahdollista luoda menestyksekäs urheilu-ura ja kiinnostava urheilijabrändi. Se on äärimmäisen arvostettavaa, koska se ei ole helppoa, mutta se on täysin mahdollista. Somessa aktiivisesti esiintyvä urheilija ei ole tippaakaan vähemmän uskottava urheilija. Uskon, että urheilija elää ajan hermolla, kun ottaa huomioon myös tuon puolen.

Urheilun ja sosiaalisen median yhdistäminen vaatii tasapainottelua

Monet saattavat ajatella, että sosiaalisen median tekeminen on yksinkertaista ja vaivatonta. Otetaan kuva, keksitään kuvateksti ja jaetaan se sosiaaliseen mediaan. Ulospäin kaikki tämä saattaa vaikuttaa todella helpolta.

– Sitä se ei todellakaan ole. Sehän vaatii jatkuvaa suunnittelua, aktiivista tekemistä, oman itsensä, ajatustensa ja vaikeimpien kipukohtien avaamista seuraajilleen. Molempien osapuolten pitää antaa itsestään jotain, että se vuorovaikutussuhde syntyy, Harala summaa.

Urheilijoiden on sovitettava mahdolliset yhteistyökuvat ja -keikat omiin harjoitusaikatauluihinsa. Harjoittelun lisäksi on myös tärkeää palautua kunnolla. Kaikki yhteistyökumppanit eivät ymmärrä palautumisen tärkeyttä.

– Urheilijana se vaatii tosi paljon jatkuvaa tasapainottelua ja rajanvetoa, jotta tekee tarpeeksi somea, että yhteistyökumppanit saavat minusta kaipaamansa hyödyn, mutta ei tee liikaa niin, että se alkaa syödä urheilulta. Tekee riittävästi, mutta ei liikaa.

– Tätä monet yhteistyökumppaniehdokkaat eivät ymmärrä, että urheilijalle laadukas palautumisaika on vähintään yhtä tärkeää kuin aktiivinen treeniaikakin. Somen tekeminen on harvemmin laadukasta palautumista. Siitä syystä pitää oikeasti miettiä, missä välissä niitä tekee, jotta se ei vie aikaa palautumiselta, eikä kuormita liikaa, Harala sanoo.

LUE MYÖS: Annimari Korte täräytti huippuajan vastatuuleen! Kärkikolmikon takana iloinen suomalaissuoritus

Urheilijan päätoiminen tehtävä on kuitenkin urheilla, eikä pyörittää sosiaalista mediaa. Haralankin on mietittävä tarkkaan, milloin sosiaalisen median tekeminen ei vie liikaa huomiota urheilulta.

– Some ei missään kohtaa saa alkaa syödä siitä urheilusta. Tuo on tärkeä asia. Se on jatkuvaa tasapainottelua. Siinä pitää olla rohkea ja kuunnella omaa jaksamista. Jos on väsynyt ja kuormittunut olo, silloin ei pidä tehdä somea, eikä siitä pidä ottaa paineita. Totta kai, jos on yhteistyöt sovittuna, ne tulee tehdä.

Sosiaalisen median tekeminen vaatii myös aikaa. Julkaisut vaativat tarkkaa suunnittelutyötä. Urheilija ja yhteistyökumppani suunnittelevat usein yhdessä, mitä he haluavat omalla yhteistyöllään viestiä. Yhteistyökumppanit antavat omia ajatuksiaan ja ideoitaan, joita urheilija toteuttaa parhaaksi katsomallaan tavalla.

Haralalle on tärkeää, että hän jakaa omiin sosiaalisen median kanaviinsa materiaalia itselleen luonnollisella tavalla.

– Haluan itse ottaa vahvasti vastuuta ja ohjia käsiin, jotta saan tehtyä siitä itselleni luontevan ja omaan suuhuni sopivan, jotta se näyttää minulta ja seuraajani tunnistavat minut.