SOK teki someraivoa herättäneen mokan markkinointimateriaalissaan – "Turvallisuusvirhe, johon yhdelläkään apteekilla ei ole varaa"

Särkylääkkeiden yllättävät vaarat – näistä ostajan kannattaa olla tietoinen 9:09
KATSO MYÖS: Särkylääkkeiden yllättävät vaarat – näistä ostajan kannattaa olla tietoinen.

SOK pahoittelee vitamiinimokaansa.

SOK pyrkii mukaan apteekkimarkkinoille ja pystytti malliapteekkinsa Helsingin keskustaan. Malliapteekin hyllylle päätyi kuitenkin näytille D-vitamiinipakkauksia, joihin painettu annostus olisi ihmiselle haitallista.

Kuva virheellisestä D-vitamiinipakkauksesta levisi somessa laajalti. Twitter-kommenteissa farmaseutit pitävät S-ryhmän virhettä merkkinä siitä, ettei päivittäistavaratoimija pysty tuottamaan apteekkipalveluja lääketurvallisuutta huomioiden.

SOK:n suunnittelujohtaja Mika Lyytikäinen pahoittelee virhettä ja kertoo, että erehdys on sattunut markkinointimateriaaleja tarkastavalle taholle.

– Kyseessä on tyhjä pahvipakkaus, johon oli päätynyt virheellinen merkintä. Pakkaukset poistettiin demoapteekistamme heti, kun virhe huomattiin. Ei tällaista olisi tietenkään saanut tapahtua, mutta kyseessä oli tosiaan täysin kuvitteellinen tuote.

Twitterissä moka on aiheuttanut laajasti närkästystä ja keksustelua erityisesti lääkealan asiantuntijoiden keskuudessa.

– Tätä on päivittäistavarakaupan apteekkiosaaminen. S-kaupan demoapteekki ei osaa erottaa milligrammoja ja mikrogrammoja. Päättivät sitten tappaa asiakkaat d-vitamiinin 1000x annoksella, kommentoi eräs käyttäjä twiitissään.

Jos julkaisu ei näy, voit katsoa sen tästä.

Kantaa aiheeseen on ottanut myös Suomen Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen twiitissään:

– Olen lähes pahoillani S-ryhmän puolesta. Lähtevät haastamaan apteekkeja demopisteellä, ja tekevät turvallisuusvirheen, johon yhdelläkään apteekilla ei ole varaa. Suomalaisten on voitava luottaa apteekin osaamiseen. #apteekki"

Terveyskirjaston mukaan viranomaiset ovat asettaneet D-vitamiinin turvallisen päiväsaannin ylärajaksi aikuisille 100 mikrogrammaa vuorokaudessa. Virheellisen painatuksen omaavissa pakkauksissa kerrottiin D-vitamiinia sisältävän 10 milligrammaa eli 10 000 mikrogrammaa.

"Ikävä virhe heiltä"

MTV:lle Hirvonen puolestaan kommentoi, että tapahtunut virhe kuvastaa hyvin sitä, ettei lääkitysturvallisuuden ymmärrys ole päivittäistavarakaupan toimijalla aivan sama kuin terveydenhuollon ammattilaisilla.

– Tämä on ikävä virhe heiltä ja siitä nousseesta keskustelusta ehkä huomaa, että se syö uskottavuutta heidän kampanjaltaan.

SOK:n Lyytikäinen kertoo, ettei S-ryhmään ole suoraan oltu yhteydessä virhettä koskien, mutta hän on huomannut, että yhtiön avaus apteekkimarkkinan avaamisesta Suomessa on herättänyt runsaasti keskustelua alan asiantuntijoiden parissa etenkin somessa.

– Tavoitteenamme onkin herättää monipuolista, moniäänistä ja rakentavaa keskustelua aiheesta. Haluan korostaa, että riippumatta siitä, kuka apteekkeja Suomessa tulevaisuudessa omistaa, vastuu ja velvollisuus lääketurvallisuudesta kuuluu jokaiselle apteekkiluvan saaneelle.

Lupauksissa pidemmät aukioloajat ja halvemmat hinnat

SOK:n demoapteekin tarkoituksena on tuoda näkyväksi kaikille suomalaisille se, kuinka apteekkitoimialaa voisi Suomessa tulevaisuudessa uudistaa.

Nykyisen lainsäädännön mukaan apteekin voi perustaa ja omistaa vain proviisori, joka on saanut tähän luvan Fimealta. SOK toivoisi, että tulevaisuudessa apteekkitoimiluvan voisi saada myös osuuskunta.

– Haaveenamme on, että S-ryhmän alueosuuskaupat voisivat perustaa apteekkeja päivittäistavarakauppojen ja ABC-asemien yhteyteen, kertoo Mika Lyytikäinen.

– Lääkeneuvonnasta ja -toiminnasta vastaisivat yhä edelleen koulutetut proviisorit ja farmaseutit. Vain ja ainoastaan he neuvoisivat asiakkaita lääkkeiden käytössä. Omistaminen olisi kuitenkin vapaampaa kuten Ruotsissa on jo jonkin aikaa ollut.

Lyytikäisen mukaan heidän esiin tuomansa uudistuksen myötä apteekkimarkkina nykyaikaistuisi, mikä näkyisi kuluttujalle suoraan pidempinä aukioloaikoina, palvelujen parempana saavutettavuutena ja lääkekustannusten laskuna.

– Olemme valmiit tekemään töitä näiden asioiden eteen asiakkaidemme hyväksi.

– Mielestämme hintakilpailua pitäisi saada aikaan myös apteekkisektorilla. Se hyödyttäisi niin yksittäistä kuluttajaa kuin yhteiskuntaakin. Jos reseptilääkkeille saataisiin tietty hintakatto, mutta niiden hintaa ei säädeltäisi, apteekit voisivat halutessaan myydä myös reseptilääkkeitä edullisempaan hintaan.

– Jos taas lääkkeiden hintasäätelystä ei ole mahdollista päästä eroon, voisimmeko toimia kuten Kilpailu- ja kuluttajavirasto esitti muutama vuosi sitten eli apteekit voisivat kilpailla lääkkeiden toimitusmaksuilla, joka on nykyään aina kiinteä.

Lyytikäinen ei usko reseptilääkkeiden hintakilpailulla olevan vaikutusta lääketurvallisuuteen, koska reseptilääkkeen tarpeellisuudesta on tehnyt arvion jo lääkemääräyksen kirjoittanut läääkäri.

Apteekkariliitto: Markkinamekanismiin pohjautuvat ajurit herkästi johtavat siihen, että lääkkeiden käyttö lisääntyy

Suomen Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen ei pidä todennäköisenä, että apteekkimarkkinoiden avautuminen päiväittäistavarakaupan toimijoille toisi taloudellista etua kuluttajalle tai yhteiskunnalle.

– Se on hyvin erikoinen väite. Tällä hetkellä tilanne on se, että hintasäätelyn piiriin kuuluvien lääkkeiden hinnat ovat jo laskeneet merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Laskua on tapahtunut noin 13 prosenttia. Lääkkeet ovat myös ainoa tuote markkinoilla, joiden hinta on viimeisen vuoden aikana laskenut samalla, kun esimerkiksi ruoan hinta on noussut noin kahdellakymmenellä prosentilla.

Hirvonen ei pidä muutenkaan suomalaisen apteekkikentän muuttumista markkinaehtoiseksi kannatettavana muutoksena.

– Jos alasta tulee markkinaehtoista, alkavat toimijat kilpailemaan markkinaosuuksista ja myynnin lisäämisestä. Jokainen meistä ymmärtää, ettei meillä ole sellaista yhteiskunnallista tavoitetta, jossa pyritään lääkemyynnin absoluuttiseen kasvuun. Tavoitteen täytyy olla, että lääkettä käytetään oikein.

– Meillä on olemassa sekä lääkkeiden liikakäyttöä että alikäyttöä. Tällaisella terveydenhuollon tavoitteista lähtevällä apteekkijärjestelmällä, joka meillä tällä hetkellä on, pyritään nimenomaan siihen, että sekä ali- että ylikäyttöön pystyttäisiin puuttumaan. Markkinamekanismiin pohjautuvat ajurit herkästi johtavat siihen, että lääkkeiden käyttö lisääntyy.

Lue myös:

    Uusimmat