EU-maat eivät ole jäädyttämässä jäsenyysneuvotteluita Turkin kanssa, vaikka valta keskittyy yhä enemmän maan itsevaltaiselle presidentille Recep Tayyip Erdoganille. Käytännössä neuvottelut ovat kuitenkin pysähtyneet, mikä on avannut pohdinnan EU:n ja Turkin välisestä laajennetusta tulliliitosta.
Maltalla koolla olleet EU:n ulkoministerit keskustelivat perjantaina ensimmäistä kertaa laajasti unionin suhteesta Turkkiin edellisviikonloppuna käydyn kansanäänestyksen jälkeen.
Ulkoministeri Timo Soini kertoi STT:lle puhelimitse, että EU-maat olivat suuresti huolissaan Turkin jakautumisesta.
EU-maiden sisällä ja Euroopan parlamentissa on jo vaadittu jäsenyysneuvotteluiden jäädyttämistä.
– Hallitusten tasolla tällaista ajatusta, että pistetään pensselit santaan ei ole. Käydään dialogia, mutta pidetään kiinni ihmisoikeuksista, oikeusvaltioperiaatteesta ja muista eurooppalaisista arvoista, Soini sanoi.
Sen sijaan ajatus tulliliitosta sai hänen mukaansa kokouksessa tukea.
– Se voi olla tapa lähteä pehmeästi eteenpäin. Tosiasia on se, että Turkista ei ole näillä näkymin tulossa Euroopan unionin jäsentä, ei ainakaan hyvin pitkään aikaan.
Myös Suomi suhtautuu ajatukseen avoimesti. Mutta tarkoittaisiko keskittyminen tulliliittoon sitä, että EU menettää samalla mahdollisuuden käydä Turkin kanssa keskustelua arvoista? Soini ei näin usko.
– Ihmisoikeuksien kanssa ei tehdä kauppaa. Se on myöskin selvää, että eristäytyminen ei ole ratkaisu. Vaikka toista ei täysin hyväksykään, se ei onnistu, että kyyhötetään eri nurkissa ja annetaan maailman mennä eteenpäin.
Turkki aloitti jäsenyysneuvottelut reilu vuosikymmen sitten, samaan aikaan kuin Kroatia, josta on jo tullut Euroopan unionin jäsen.