Ulkoministeri Timo Soini (ps.) matkustaa tänään ensivierailulleen Berliiniin.
Soini tapaa saksalaiskollegansa Frank-Walter Steinmeierin, jonka kanssa hän keskustelee pakolaiskriisistä ja muista ajankohtaisista aiheista.
EU:n suhteet Turkkiin ovat keskeinen puheenaihe vierailun aikana. Saksan liittokansleri Angela Merkel on presidentti Sauli Niinistön tavoin juuri palannut Turkista tapaamasta maan johtoa. Turkista on tullut avainkumppani EU:n hakiessa kestävää ratkaisua pakolaiskriisiin.
Turkki suhtautuu varauksellisesti uuteen rooliinsa, sillä maan johdon mukaan EU ei ole tähän asti piitannut Turkin kantamasta vastuusta pakolaisten vastaanotossa. Turkissa on tällä hetkellä noin kaksi miljoonaa pakolaista.
Turkin pääministeri sanoi Merkelin vierailun jälkeen, ettei maa kaipaa lisärahaa vastineeksi siitä, että maan tulisi perustaa "keskitysleirejä" pitääkseen pakolaiset poissa Euroopasta.
Lausunto oli selvä viesti kotiyleisölle, arvioi saksalaisen DGAP-tutkimuslaitoksen tutkija Kristian Brakel Istanbulista.
– Ihmiset täällä eivät pidä syyrialaispakolaisten virrasta maahan. Totta kai (pääministeri) haluaa kertoa heille, ettemme voi pitää heitä täällä, joten he jatkavat viime kädessä Eurooppaan, Brakel sanoo STT:lle puhelimitse.
Tarvitseeko Turkki EU:ta?
EU yrittää sitouttaa Turkkia yhteistyöhön myös muiden porkkanoiden kuin rahan avulla. Merkel lupasi viikonloppuna Istanbulissa, että maan jämähtäneitä EU-jäsenyysneuvotteluja työnnetään liikkeelle.
Neuvottelut ovat olleet jäissä vuosia, sillä EU:n mielestä Turkki ei ole lähelläkään jäsenyyskriteerien täyttämistä. Nykyjohdon aikana maan katsotaan ottaneen harppauksia taaksepäin muun muassa oikeusvaltioperiaatteen kohdalla.
– Yksi neuvottelukysymyksistä koskee oikeusjärjestelmän uudistamista, jota Turkki akuutisti tarvitsee. Neuvottelujen käynnistäminen olisi hyvä testi, jonka EU voisi asettaa Turkin hallitukselle.
Turkki epäilee EU:n lupauksia neuvottelujen vauhdittamisesta, mutta myös EU:ssa on kyseenalaistettu Turkin johdon todellinen kiinnostus unionin jäsenyyteen.
– Kun Turkin johto havaitsi vuoden 2006 tienoilla, että tie EU:hun oli torpattu, he käänsivät selkänsä Euroopalle, Brakel sanoo.
Turkin talous on kasvanut vahvasti, ja Euroopan talouskriisi on lisännyt maan halua tehdä pesäeroa EU:hun.
Presidentti Recep Tayyip Erdoganin autoritääriset otteet syövät omalta osaltaan pohjaa yhteistyöltä.
– Tietenkään maan johto ei halua EU-sääntöjä, jotka tekisivät presidentin vallassa pysymisen vaikeammaksi. Mutta he tietävät, että yli 50 prosenttia kansasta on kiinnostunut EU-lähentymisestä.