Presidentti Niinistö matkustaa Turkkiin terrori-iskun varjossa

Turkin jännittynyt sisäpoliittinen tilanne leimaa presidentti Sauli Niinistön virallista vierailua Ankaraan ja Istanbuliin.  

Niinistö tapaa tiistaina Turkin itsevaltaisen presidentin Recep Tayyip Erdoganin, mutta todennäköisesti myös muita maan keskeisiä poliitikkoja.  

Turkin EU-jäsenyys, viisumivapaus, pakolaiskriisi ja viikonloppuna tapahtunut terrori-isku ovat keskeisiä aiheita, joita presidenttien odotetaan käsittelevän. Turkin sisäpoliittinen tilanne on jännittynyt, sillä maahan ei saatu muodostettua hallitusta kesän parlamenttivaalien jälkeen.  

Marraskuun alussa näillä näkymin pidettäviin parlamenttivaaleihin valmistautuva presidentti Erdogan on saanut viime päivinä paljon arvostelua kovista otteistaan ja siitä, ettei hallitus pystynyt estämään viikonloppuna tapahtuneita terrori-iskuja.  

Lauantaina Ankarassa tapahtunut terrori-isku ei näillä näkymin aiheuta muutoksia Niinistön vierailun ohjelmaan.  

EU-ehdot karkaavat  

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta uskoo, että Erdogan nostaa jälleen esiin turhautumisensa EU-jäsenyysneuvotteluiden jumiutumiseen.   

– Tästä varmasti keskustellaan nimenomaan Suomen kanssa, koska Suomi on ollut yksi Turkin jäsenyyteen positiivisimmin suhtautuneista maista. Turkkilainen osapuoli muistaa tuoda sen aina näissä yhteyksissä esiin, Alaranta sanoo.  

Suomi on muotoillut suosittavansa Turkin EU-jäsenyyttä, kunhan maa täyttää jäsenyysehdot. Viime vuosien aikana se on kuitenkin lipunut yhä kauemmas jäsenyyskriteereistä muun muassa kiristämällä otettaan lehdistöstä ja rajoittamalla opposition toimintamahdollisuuksia.  

– Nykyhallinto käyttää reformeja vain omien valtapyrkimystensä edistämiseen. Poliittiset vastustajat on putsattu pois hallinnosta ja armeijasta, Alaranta kuvaa ja lisää, ettei hän usko Turkin etenevän EU-kelpoiseksi nykyhallinnon aikana.  

Suomi ei ole Alarannan arvion mukaan ollut etunenässä kritisoimassa Turkin nykyhallinnon toimia. Vallan keskittyminen ja kansalaisoikeuksien rajoittaminen ovat hänen mielestään menneet jo niin pitkälle, ettei kehityksestä pitäisi enää vaieta vain keskusteluyhteyden auki pitämisen nimissä.  

Lue myös:

    Uusimmat