EU ja Turkki ovat sopineet askelmerkeistä, joilla pakolaiskriisiä pyritään ratkomaan yhdessä. Eriävien intressien takia suunnitelman yksityiskohdissa riittää väännettävää. Turkin mukaan sopimus on edelleen vasta luonnos, jonka pohjalta neuvottelut jatkuvat.
Keskeinen kiistakysymys liittyy rahaan: Turkki haluaa EU:lta lisäapua kolme miljardia euroa, jotta maa voi huolehtia paremmin alueellaan olevista pakolaisista.
– Sitä rahaa ei ole missään. Ainoa mikä on sovittu, on EU-budjetissa oleva 500 miljoonaa euroa, sanoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) EU-maiden huippukokouksen jälkeen.
Saksan liittokansleri Angela Merkel oli myötämielisempi. Hänen mukaansa EU-maat ovat valmiita neuvottelemaan Turkin pyytämästä summasta.
EU:lla ei ole varaa nakella niskojaan Turkin toiveille, sillä unionin on mahdoton löytää kestävää ratkaisua pakolaiskriisiin ilman Turkin apua. Turkista on tullut siirtolaisten keskeisin kauttakulkumaa Eurooppaan.
– Sopimuksessa Turkin kanssa on järkeä vain, jos se tosiasiassa rajoittaa (EU:hun tulevien) pakolaisten virtaa, painotti EU-huippukokousta johtava Donald Tusk Brysselissä.
Rahallisen avun lisäksi Turkki vaatii yhteistyön vastineeksi viisumivapauden nopeuttamista ja viime kädessä EU-jäsenyysneuvottelujen edistämistä. Jäsenyysneuvottelut ovat olleet jumissa vuosikausia.
Vauhtia viisumineuvotteluihin
EU-komissio julkisti perjantaina yhteistyösuunnitelman, joka perustuu viime viikolla annettuihin suuntaviivoihin. Yhteistyötä haetaan kahdella rintamalla: pakolaisten oloja kohennetaan Turkissa ja tulijoiden virtaa Eurooppaan yritetään rajoittaa muun muassa yhteisen rajavalvonnan avulla.
EU lupaa kiihdyttää viisumivapausneuvotteluja, jos Turkki sitoutuu yhteistyöhön käännytettävien siirtolaisten takaisinotossa.
Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker tähdentää, että Turkki ei voi saada viisumivapautta, ellei se täytä vaadittuja kriteerejä. Siirtolaisten takaisinoton lisäksi Turkin tulee kitkeä organisoitua rikollisuutta ja korruptiota sekä huolehtia kansalaisten perusoikeuksista.
Turkin presidenttiä Recep Tayyip Erdogania on toistuvasti syytetty kansalaisvapauksien polkemisesta.
Viisumivapauden tavoiteaikataulu on vuodessa 2017. EU:n virkamieslähteet arvioivat, että viisumivapaus tuskin aikaistuu, vaikka neuvotteluja luvataan vauhdittaa.
Turkki varauksellinen
Turkki suhtautui perjantaina varauksellisesti toimintasuunnitelmaan, jonka EU-komission johto toi mukanaan Brysseliin Turkin pääkaupungissa Ankarassa käydyistä neuvotteluista.
Turkin valtapuolueen AK:n tiedottaja sanoi, että lopullisia päätöksiä ei ole tehty ja neuvottelut jatkuvat edelleen.
Presidentti Erdogan arvosteli EU:ta epärehellisyydestä Turkin EU-jäsenyyttä koskevissa neuvotteluissa. Erdogan sanoi EU:n tajunneen liian myöhään, miten tärkeässä roolissa Turkki on pakolaisvirtojen hallitsemisessa.
– Euroopan turvallisuus ja vakaus on riippuvainen meidän turvallisuudestamme ja vakaudestamme. He ovat hyväksyneet tämän. Joten miksi Turkkia ei oteta EU-jäseneksi?
Komission julkistamassa yhteistyösuunnitelmassa ei mainita Turkin EU-jäsenyystoiveita, mutta EU-maat lupasivat huippukokouksessaan työntää neuvotteluja liikkeelle.
Turkin jäsenyyspyrkimyksiin suhtaudutaan EU:ssa nihkeästi, sillä maan ei koeta olevan lähelläkään oikeusvaltioperiaatteiden tai muiden kriteerien noudattamista.