EU yrittää siirtää Kreikkaan saapuneita takaisin Turkkiin

Palautuksilta välttyisivät syyrialaiset, joita on ollut viime aikoina noin puolet Kreikkaan tulleista. Kreikkaan saapuu salakuljettajien avulla päivittäin noin parituhatta ihmistä.

EU:n ensisijainen pyrkimys on painaa tulijamäärät kohti nollaa. Tässä ei ole onnistuttu, joten seuraava askel on käännyttää mahdollisimman moni tulijoista nopeasti takaisin.

– Eurooppa on avoin kaikille, jotka tarvitsevat kansainvälistä suojelua. Mutta luvattomille siirtolaisille viesti on hyvin selvä: jos he haluavat tulla Eurooppaan, heidän on seurattava laillisia reittejä, sanoi maahanmuuttokomissaari Dimitris Avramopoulos perjantaina.

EU:n komissio julkistaa keväällä esityksen laillisen maahanmuuton edistämiseksi. Sen odotetaan sisältävän muun muassa toimia työlupien helpottamiseksi.

Pakolaisille laillinen väylä

Samaan aikaan EU valmistelee järjestelmää, jolla myös pakolaisille avautuisi laillinen reitti Turkista Eurooppaan. EU-maat ottaisivat vapaaehtoispohjalta vastaan syyrialaisia Turkin pakolaisleireiltä.

Menettely on vahvasti ehdollinen, ja lukumäärät eivät ole vielä selvillä. Suomi ei ole toistaiseksi valmis nostamaan pakolaiskiintiötään suunnitelman takia. Suomen kiintiö tälle vuodelle on 750.

Ennen pakolaisten vastaanottoa Turkin pitää osoittaa, että se rajoittaa salakuljetukseen nojaavaa liikennettä Kreikkaan. Lisäksi palautukset on saatava kunnolla käyntiin.

Kreikalla on olemassa palautussopimus Turkin kanssa, mutta sitä ei ole juuri käytetty. Tällä viikolla nähtiin hienoista edistystä, kun Turkki otti takaisin noin 300 Kreikkaan saapunutta ihmistä.

Turkki-yhteistyötä on määrä viedä eteenpäin maanantaina, jolloin EU-maiden ja Turkin johtajat kokoontuvat huippukokoukseen Brysseliin. Euroopan unioni on lähettänyt kokouksen alla ykkösnyrkkinsä diplomaattiselle taivuttelukierrokselle Turkkiin.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk vieraili Turkissa torstaina ja perjantaina. Saksan liittokansleri Angela Merkel puolestaan tapaa Turkin johtoa sunnuntaina. Merkelin arvovalta on pelissä, sillä Turkki-yhteistyön epäonnistuminen voi viedä pohjan hänen pakolaispolitiikaltaan.

Yhteistyöllä kova hinta

EU on saanut paljon arvostelua siitä, että se ripustautuu liian epätoivoisesti Turkin varaan. Yhteistyön hinta on kova, sillä Turkille on luvattu viisumivapautta ja EU-jäsenyysneuvottelujen vauhdittamista samaan aikaan, kun maa on liukunut yhä kauemmas jäsenyyskriteereistä.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on rajoittanut sananvapautta ja keskittänyt valtaa itselleen viime vuoden vaalien jälkeen. Kehitys on lisännyt epäilyjä Turkin aidosta kiinnostuksesta EU-lähentymiseen.

Myös Turkin sitoutuminen pakolaiskriisin juurisyiden kitkemiseen on kyseenalaistettu. Maa on pommittanut toistuvasti Syyrian kurdeja, mikä on vaikeuttanut rauhanneuvotteluja ja äärijärjestö Isisin vastaista taistelua.

Erdogan on tehnyt selväksi, että Turkki ei taivu yhteistyöhön halvalla. Hän on varoittanut, että Turkki voi milloin tahansa "avata ovet Kreikkaan ja laittaa pakolaiset busseihin".

– Meillä ei ole idiootin nimeä otsassamme. Olemme kärsivällisiä, mutta teemme mitä täytyy tehdä, Erdogan sanoi helmikuussa Ankarassa.