SM-liigan mestaruuspytyllä värikäs historia – tiesitkö tämän Kanada-maljasta?

SM-liigan mestaruus on tiistaina katkolla ensimmäistä kertaa tänä keväänä, kun Tappara ja HIFK ottavat yhteen Hakametsässä. Se tarkoittaa samalla sitä, että mestarijoukkueelle annettava Kanada-malja on esillä illan ottelussa.

Tappara johtaa finaalisarjaa voitoin 3-2 ja se pääsee hakemaan ratkaisevaa neljättä voittoa kotiyleisönsä edessä. Kolmena viime keväänä finaaleissa taipunut Tappara huuhtoi edellisen kerran kultaa 13 vuotta sitten.

Kanada-malja on annettu Suomen mestarille vuodesta 1951 lähtien. Kanadan suomalaissiirtolaiset lahjoittivat sen Suomen jääkiekkoliitolle järjestettyään keräyksen vuotta aiemmin.

– Se oli hieno boosti tänne. 50-luvulla tuli muutenkin muutoksia. Silloin alettiin antamaan kolmelle parhaalle mitalit. 40-luvulla vain mestarijoukkue sai emaliset rintamerkit, Suomen Jääkiekkomuseoyhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Leinonen kertoo MTV Sportille.

Leinonen on harmissaan siitä, ettei palkinnon kirjoitusasu ole oikein mediassa esillä. Pokaalin kylkeen on kaiverrettu Canada-malja.

– Kanadaan muuttaneet halusivat tällä palkinnolla yhdistää Suomen ja uuden kotimaansa. Canada-maljassa yhdistyvät kaksi kieltä. Tämä oli heidän tarkoituksensa. Ilmeisesti Suomessa on kirjoitettu erheellisesti Kanada-malja alusta saakka, Leinonen aprikoi.

Mestaruuspokaaliin liittyy toinenkin mielenkiintoinen yksityiskohta. Palkinnon toi Kanadasta Suomeen henkilö, joka tunnetaan kovana urheilumiehenä ja kansallispeli pesäpallon isänä.

Lauri ”Tahko” Pihkala toi sen Suomeen. Hän oli Kanadassa silloin, kun malja valmistui. Se sitten kulkeutui hänen mukanaan tänne, Leinonen naurahtaa.

Aito pokaali vaihtuu kopioon

Maljasta on kaksi versiota. Aitoa säilytetään vuoden ympäri Tampereella Jääkiekkomuseossa. 

Palkintoa on jouduttu korottamaan jo kahdesti, kun vuodesta 1975 lähtien pokaaliin on kaiverrettu voittajajoukkueen lisäksi myös pelaajien nimet. Malja painaa noin 17 kiloa ja alkaa olla maksimikoossaan.

– Kyllä siihen vielä mahtuu uusia laattoja. Palkinto on hankalanmuotoinen ja painaa paljon. Väsyneenä sen nostaminen huojuville käsille on raskasta. Tämän vuoksi jotain pitää keksiä, ettei palkinnolle vain kävisi mitään, Leinonen sanoo.

Aito malja annetaan voittajajoukkueelle jäällä mestaruuden ratkettua. Tämän jälkeen otetaan tarvittavat kuvat, kunnes alkuperäinen otetaan talteen ja tilalle vaihdetaan kopio.

Maljasta tehtiin ensi kerran kopio 1991. Tällä halutaan suojella alkuperäistä palkintoa. Identtinen kopio annetaan mestarijoukkueen haltuun vuoden ajaksi.

– Kopio on rahallisesti kalliimpi kuin alkuperäinen. Siinä on käytetty eri materiaaleja. Historiallisesti ja tunnearvoltaan alkuperäinen on tietenkin mittaamaton. Väittäisin, että se on Suomen tunnetuin ja arvokkain kiertopalkinto, Leinonen arvioi.

Lue myös:

    Uusimmat