Jos oma kumppani on narsisti, suhteesta voi erota. Mutta jos narsisti onkin oman lapsen tai vanhemman kaltainen verisukulainen, ”eroaminen” on vaikeampaa tai mahdotonta. Psychology Today -verkkojulkaisussa neuvotaan, miten silloin kannattaa toimia.
Narsistin kanssa kasvava lapsi alkaa kyseenalaistamatta uskoa, että hänen saamansa ehdollinen ja itsekäs rakkaus on normaalia ja vaikeudet hänen itsensä syytä. Mieleen painuu ajatus, että jos vain itse onnistuu muuttumaan toisen mieltymysten mukaiseksi, asiat muuttuvat paremmiksi. Kuitenkin jossain vaiheessa ymmärrys yleensä kasvaa ja raja tulee vastaan.
Asiantuntijana Psychology Today on haastatellut muun muassa Kalifornian yliopiston psykiatri Judith Orlow’ta.
Hyväksy
Jos narsistia ei voi tai halua poistaa omasta elämästään kokonaan, hänet on hyväksyttävä sellaisena kuin hän on. Narsisti ei muutu. Narsisti ei näe itsessään mitään vikaa. Narsistin mielestä ongelma on sinussa.
On toki helpompaa vältellä sitä tosiasiaa, että narsistilta ei tule koskaan saamaan tarvitsemaansa rakkautta ja läheisyyttä, mutta ajan myötä itsensä alkaa tuntea kynnysmatoksi. Hyväksyntä on vaikeampaa, mutta toimii.
Hyväksy, että hän ei ikinä muutu. Hyväksy, ettet koskaan saa häneltä kaipaamaasi rakkautta. Hyväksy myös, että ansaitset paljon rakkautta ja voit saada sitä, joltakin toiselta.
Pidä odotuksesi realistisina
Nauti läheisesi hyvistä ominaisuuksista, mutta ymmärrä, että hän on mahdollisesta muusta sivistyksestään huolimatta emotionaalisesti rajoittunut. Kun on sinut tämän asian kanssa, ei enää kysele tai odota läheiseltään sellaista, mitä tämä ei voi antaa.