Sisävesillä nousee myrsky

Talouden taantumavuosien lasku tulee ankarana sellaisten väestöryhmien päälle, jotka ovat kovin vähän syyllisiä vaikeuksiimme. Valtiovarainministeriön virallisen arvion mukaan suurimman taakan leikkauksista kantavat eläkeläiset, lapsiperheet ja työttömät.

Veroratkaisuista suurimman euromääräisen hyödyn taas kerää rikkain viidesosa suomalaista, kuten hallituksesta riippumattoman eduskunnan taloudelliset laskelmat -yksikön selvitys paljastaa.

Yle: Hallituksen verolinja kasvattaa tuloeroja

Vihreä Lanka: Uudet luvut hallitusohjelmasta: Lapsiköyhyys kasvaa, vanhusköyhyys kasvaa, gini-kerroin kasvaa

Ja kuitenkin. Kaikkien hallitusten elämänlanka Suomessa on ripustettu uskoon hallituksen tasapuolisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta.

Kaikki hallitukset tarvitsevat suuria ajatuksia. Kataisen hallituksen suuri ajatus oli "suuri kuntauudistus". Sipilän hallituksen suuri ajatus näyttää olevan "yhteiskuntasopimus". Hallitus on ripustanut sen toteutumiseen koko talouslinjansa ja samalla myös uskottavuutensa. Yhteiskuntasopimus jäi ennen vaaleja epämääräiseksi, mutta vaalien jälkeen esirippua on raotettu niin, että rakennelman sisälle jo jossain määrin näkee.

Ensimmäinen yllätys on, että yhteiskuntasopimus näyttääkin olevan vain työmarkkinasopimus.

Yhteiskuntasopimusneuvotteluissa ei ole näkynyt sen paremmin eläkeläisten, työttömien, opiskelijoiden kuin maanviljelijöidenkään edustajia. Voiko yhteiskuntasopimusta mitenkään syntyä näin kapealle pohjalle? Voiko tasapuolisia ratkaisuja tehdä, jos kaikki tärkeät ryhmät eivät ole pöydässä mukana?

Yhteiskuntasopimusneuvotteluihin tulisikin ottaa mukaan niin opiskelijoiden, viljelijöiden, eläkeläisten kuin työttömienkin edustajat. Vasta tämän jälkeen voidaan puhua yhteiskuntasopimuksesta.

Toinen yllätys on, että työmarkkinasopimuksessa näyttää olevan kyse lähinnä viiden prosentin palkkojen tai työvoimakustannusten alentamisesta. EK:n toimitusjohtajan tyytyväisyys hallituspohjaratkaisuun tulee Sipilän yhteiskuntasopimuksen sisällön kautta enemmän kuin ymmärrettäväksi. Työnantajat voivat rauhassa levätä Sipilän leveän selän takana.

Uusi työministeri huomasi yhteiskuntasopimuksen sisällön vinouden - ei tosin hallitusneuvotteluissa vaan hallituksen muodostamisen jälkeen. Hän sanoi, että työnantajilta tarvitaan iso panos yhteiskuntasopimukseen. Työministeri kaipasikin hallituksen keppien joukkoon työnantajien Kela-maksun palauttamista.

Pääministeri joutui eduskunnan hallitusohjelmakeskustelussa myöntämään, että hyväosaiset jäävät taloustalkoiden ulkopuolelle. Se oli vahva lausunto, mutta ilmeisen rehellinen. Suurituloisille hallitus tarjoaa keppien sijaan monenmoisia etuja: miljoonaperintöjen veroalesta ansiotuloverotuksen hienoiseen laskuun ja uusiin verovähennyksiin.

Pääministeri Sipilä on vedonnut suurituloisiin ja elinkeinoelämään palkkamaltin ja henkilökohtaisten uhrausten puolesta. Elinkeinoelämä vetoaa toisiinsa ja lähettelee vetoomuskirjeitä. Arkkipiispa puhui tässä keskustelussa paitsi hengen ja oikeudentunnon, myös järjen äänellä: olen mielelläni mukana verotuksen kautta, oli kirkon ykkösjulistajan sanoma. Arkkipiispan kanta on looginen, sillä verotuksen kautta kaikki suurituloiset osallistuvat, eikä asia jää hyväntekeväisyyden varaan.

Asetelma on käydyssä keskustelussa erikoinen: niillä, joilla on paljon, maanitellaan pyynnöin ja kehotuksin ja niillä, joilla ei ole, otetaan pakolla erilaisten leikkausten muodossa.

Keskustassa verotuksen oikeudenmukaisuutta korostavalle kannalle on tullut puolueen viime vuosikymmenten tärkein aatepoliitikko, kansanedustaja Seppo Kääriäinen. Kääriäinen toivoi, että hallitus pohtisi vielä verolinjojaan uusiksi, ettei suurituloisten mukanaolo jäisi hyväntekeväisyyden varaan.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Soini, taiteilee tässä välissä. Hän sanoo sen pitävän mitä on sovittu, ja toisaalta torstain kyselytunnilla ilmoitti asiaan voitavan palata budjettivalmistelussa. Kahdella tuolilla istuminen on taitolaji.

Jos hallitus ei nopeasti saa linjaansa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden asioissa kohdalleen, uhkaa hallituksesta tulla hyväosaisten hallitus. Se taas vaikeuttaisi hallituksen kykyä saada kansalaisten tukea niin kaavailemilleen suurille uudistuksille kuin säästöillekin.

Hyvätuloisten, suuria ansio- ja pääomatuloa saavien jättäminen taloustalkoiden ulkopuolelle oli hallitukselta suuri virhe. Virheen tunnustaminen ja nopea korjausliike olisi pidemmän päälle ainut oikea ja kestävä ratkaisu. Nujerrus ja armo, se saattaisi olla oikea asenne myös tässä asiassa. Sen minkä hallitus arvovallassa menettäisi, sen se arvostuksessa voittaisi.

Toivon hartaasti, että hallituksella on kykyä ja viisautta muuttaa verolinjaa niin, että myös hyväosaiset ovat näissä taloustalkoissa mukana. Se tarkoittaa sitä, että suurten pääoma- ja ansiotulojen saajat osallistuvat enemmän. Tällöin myös leikkauslistat voisivat lyhentyä.

Verolinjan tarkistuksella olisi vaikutuksensa myös käynnissä oleviin ns. yhteiskuntasopimusneuvotteluihin. Niissäkin onnistuminen edellyttää, että hallituksen tasapuolisuuteen luotetaan. Ja tämä tasapuolisuus on nyt enemmän kuin vaarassa.

Veroasioista on nousemassa myrsky hallituksen sisävesillä. Laivan kapteenin olisi perusteltua tarkistaa kurssia ennen kuin hallituslaiva on ulkomerellä ja merenkäynti muuttuu vielä haastavammaksi.

Eero Heinäluoma, kansanedustaja (sd.)