Sipilä: Kyberturvallisuus todennäköisesti osaksi puolustusyhteistyötä – "Olemme jääneet jälkeen teknologiassa monista maista"

Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéllin mielestä EU:n pitää nykyistä jämäkämmin varautua hybridivaikuttamiseen ja erityisesti vaaleihin vaikuttamiseen. Limnéll puhui perjantaina EU-johtajille epävirallisessa huippukokouksessa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) oli samoilla linjoilla Limnéllin kanssa tarpeesta saada EU:lle kykyä vastatoimiin, jos EU:hun tai johonkin EU-maahan kohdistuu kyberhyökkäys.

– Kyllä se on osa puolustusyhteistyötä, silloin kun me puolustusyhteistyön nimissä puhutaan kyberturvallisuudesta, niin kyllä se pitää myös tämän elementin sisällään, Sipilä sanoi toimittajille.

Sipilän mukaan kyberturvallisuus on oikein oivallinen esimerkki siitä, mitä puolustusyhteistyö voi olla.

Sipilä sanoo, että kyberturvallisuus tulee todennäköisesti olemaan EU:n pysyvässä rakenteellisessa puolustusyhteistyössä ensimmäisiä asioita, joista lähdetään liikkeelle.

– Tämä on myös moduuli, jota Suomi kannattaa.

Päätöstä kyberturvallisuuden ottamisesta mukaan syventyvään EU:n puolustusyhteistyöhön ei ole tehty. EU-maat hahmottelevat parasta aikaa, minkälaisia puolustusyhteistyöhankkeita ne haluaisivat tehdä ja kenen kanssa osana EU:n pysyvää puolustusyhteistyötä.

– Tämä näyttää selvästi nousevan yhdeksi aiheeksi. Ihmettelen, jos se tipahtaisi listalta pois, Sipilä sanoi.

Vaikutuskeinojen kirjo laaja

Limnéll nosti puheessaan esille hybridivaikuttamisen ja erityisesti vaaleihin vaikuttamisen.

– Se on asia, mihin minun mielestäni EU:n pitää huomattavasti nykyistä jämäkämmin sekä varautua että olla valmiudessa poliittisiin vastatoimiin, jos mihin tahansa EU:n maahan kohdistuu vaaleihin vaikuttamista, Limnéll sanoi STT:lle.

Mahdollisten vaikutuskeinojen kirjo on laaja.

– Oli se sitten tietomurtoja, tietovuotoja tai sitten niin sanotusti kyberpsykologista, eli pyritään vaikuttamaan esimerkiksi erilaisten sosiaalisten medioiden tai informaatio-operaatioiden kautta. Euroopan unionissa on löydyttävä enemmän poliittista jämäkkyyttä tällaiseen toimintaan vastaamiseen, Limnéll sanoi.

T&K-panostukset ja lainsäädäntö lääkkeitä digikilpaan

EU-johtajat olivat perjantaina koolla Tallinnassa digiasioihin keskittyvässä EU:n epävirallisessa huippukokouksessa.

Kokouksessa käytiin vapaamuotoista keskustelua digitalisaatiosta, mutta kokouksen ympärillä paljon huomiota sai porina EU:n kehittämisestä.

Kokonaisuutena Eurooppa on monilla digitalisaation aloilla ahtaalla, kun maailmantalouden jättiläiset Kiina ja Yhdysvallat tekevät isoja panostuksia.

– Puhuttiin paljon siitä, että olemme jääneet jälkeen teknologiassa monista maista, ja nyt meillä on kova tahtotila tietenkin ottaa tuota etumatkaa kiinni. Itse nostin esille tekoälyn – se on alue, jossa meidän kannattaa edetä ripeästi, Sipilä sanoi.

Jotta EU pysyy mukana digikehityksessä, pitää panoksia Sipilän mukaan lisätä tutkimus- ja kehitystoimintaan. Lisäksi pitää olla valmiutta yhtenäisenä markkina-alueena muuttaa lainsäädäntöä.

– Että se (lainsäädäntö) sallisi ja mahdollistaisi liiketoiminnan tällä alueella, Sipilä sanoi.

Sipilän mukaan siihen näyttäisi olevan aika hyvä yksimielisyys nyt olemassa.