Sipilä kiistää hallituksen pohtineen puolustusveroa

Pääministerin esikunnasta sanotaan STT:lle, että hallituksen palavereissa ei ole puolustusverosta tai -obligaatiosta puhuttu, eikä niitä mainita puolustusministeriön tai valtiovarainministeriön muistioissa. 

Mikäli upotus ei näy, voit katsoa sen täältä.

Pääministerin esikunnasta sanotaan, että valtiovarainministeriössä selvitetään mahdollisuutta välttää hankinnoissa EU:n vakaus- ja kasvusopimusta, jotta puolustushankintoja ei laskettaisi mukaan velkaantumiseen. Suomi seuraa verrokkimaiden, kuten vastaavia hankintoja tekevän Ranskan kohtelua. Esikunnasta kiistetään, että hallitus olisi harkinnut vaihtoehtoa, jossa EU:n vastauksesta huolimatta puoluejohtajat sopisivat, että hankintoja ei lasketa julkiseen velkaan. 

Eduskuntapuolueet koolla 

Helsingin Sanomat kertoi sunnuntaina, että Sipilä tapasi ennen joulua eduskuntapuolueiden puheenjohtajat palaverissa, jossa pohdittiin puolustusvoimien suurhankintoja. Pääministerin esikunnasta myönnetään tapaaminen ja yhteisymmärrys keskustelun jatkamisesta kaikkien puolueiden kesken. Esikunnan mukaan hankintojen tarpeellisuus myönnetään kaikissa puolueissa, mutta hankintojen määrät ja summat ovat keskustelujen aiheena. 

Hävittäjähankinnan eli Hornetien seuraajaehdokkaiden hintahaarukaksi on arvioitu 7-10 miljardia euroa. Varsinaiset hävittäjien tarjouspyynnöt on määrä lähettää valmistajille vuonna 2018 ja hankintapäätös tehdä vuonna 2021. 

Laivue 2020 -hankkeessa on määrä korvata ensi vuosikymmenellä vanhenevia Merivoimien aluksia neljällä uudella aluksella, jotka kykenevät kulkemaan myös jäissä. Neljän taistelualuksen ja niiden järjestelmien kustannusarvio on 1,2 miljardia euroa. Alukset on suunniteltu rakennettavaksi vuosina 2019-2024. 

Hankinnoista linjataan puolustuspoliittisessa selonteossa, joka annetaan eduskunnalle helmikuussa.