Oiva Ihalainen nosti pilkkireiästä Pihlajavedellä jäälle harvinaisen suuren körmyahvenen. Saamamies ei ensin itsekään uskonut, että pilkkiin tällännyt noin 2,3-kiloinen eväkäs oli ahven.
Ihalainen kertoo MTV Uutisten haastattelussa lähteneensä poikansa kanssa pilkkimään haukia hyväksi tiedetyille paikoille.
– Ensin luulin, että haukihan se. Kun sain kalan avannon reunalle, niin näinhän minä sitten, että ahven tämä on. Aluksi kala ei meinannut mahtua tulemaan avannosta, mutta sattui olemaan nostokoukku mukana, niin kopaisin sillä kiduksista. Siitä se sitten köllähti jäälle, onkija kertaa tapahtumia.
Painoa kalalla oli 2,3 kiloa ja pituutta noin 53 senttiä.
Ennätysluokkaa
Pilkkimies kertoo pohtineensa heti kalan pullahdettua avannosta, että onko tuollaisia edes olemassa.
– En minä ole näillä kulmilla koskaan nähnyt mitään vastaavaa, vaikka olen koko ikäni nuottaa vetänyt. Ei ole edes nuotassa tullut tuon kokoista.
Yli kahden kilon ahven on erittäin harvinaista herkkua kenelle tahansa kalastajalle. Varsinkin harrastajakalastajien keskuudessa kahta kiloa pidetään maagisena jättiahvenen rajana
Ihalaisen kala on yksi suurimmista 2000-luvulla Suomessa pilkityistä ahvenista. Suomen ennätyskalalautakunnan listauksen mukaan suurin vapavälineillä saatu ahven on narrattu iskemään vaappuun Kökarissa Ahvenanmaan saaristossa vuonna 2010. Painoa raitapaidalle oli ehtinyt kertyä 2,87 kiloa.
Ennätyslistaa ylläpitävän Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön tiedottajan Jaana Vetikon mukaan virallisessa listauksessa ovat mukana rekisteriin merkityt kalat, jotka ovat siis läpäisseet lautakunnan tarkistusseulan.
Pilkillä on listan mukaan saatu vain kaksi Oiva Ihalaisen pilkkiin ottanutta ahventa suurempaa körmyniskaa. Suurin on vuonna 2013 Puruvedeltä saatu 2,49 kilon jättiläinen.
Seinälle ihailtavaksi
Iloinen kalastaja kertoo, että ennätyskala lähti heti tuoreeltaan täytettäväksi. Jättikokoinen ahven ei ole kuitenkaan ainoa, joka koristaa Ihalaisen muistojen seinää. Harvinaisuuksia on muitakin.
– Minulle on sattunut tänä talvena näitä harvinaisuuksia eteen. Sain tuossa vähän aikaa sitten puolentoista kilon kulta-ahvenen. Täytätin sitten senkin. Ajattelin, että eipä varmasti satu minun eläessäni enää tällaisia. Jääpähän joku muisto onkireissuista sitten, Ihalainen nauraa.
Kulta-ahvenella mies tarkoittaa harvakseltaan kalastajien pyytöihin ja houkuttimiin jääviä ahvenia, joiden väritys on muuttunut lähinnä kultakalaa muistuttavaksi. Myös kuhissa on tavattu samankaltaisia muutoksia.
Helsingin yliopiston kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen sanoi Länsi-Savo-lehdessä pari vuotta sitten, että kultaisten kalojen väritykseen ei ole löytynyt tarkkaa selitystä. Yksi yleisimmistä poikkitieteellisyyksistä on se, että kaloja on saatu paikkakunnilta, joissa on harjoitettu uittoa ja säilytetty kuorellista puutavaraa vedessä pitkiä aikoja.
Poikkeuksellinen talvi
Oiva Ihalainen kertoo käyneensä tänä talvena kymmenisen kertaa pilkillä. Hän on kuitenkin huomannut, että ainakin omilla kotivesillä talvi on ollut kalojen keskikoon osalta hyvin poikkeuksellinen. Isoja kaloja on noussut. Äskettäin kolkuteltiin jo kahden kilon rajaa. Silloin pilkki houkutti 1,8 kiloisen ahvenen iskemään.
– On ollut kyllä poikkeuksellinen siinä suhteessa, että on saatu isoja ahvenia useammasta paikasta. Ei ainoastaan yhdestä paikasta. Isommilla ahvenilla on ollut muikkua mahassa. Yhdellä hauella se oli vielä suussa, kun jo otti seuraavaa makupalaa, Ihalainen pohtii kalojen ahneutta.
Haastattelun lopuksi Ihalainen kommentoi vielä jutun ensimmäistä kuvaa makeasti nauraen.
– Kalamies on kalamiehen näköinen ja sillä siisti.