Kun Perttu sai yli 12-kiloisen kuhan, hän ajatteli, ettei isompaa enää tässä elämässä tule – sitten maailmanennätysluokan "Tanhupallo" nappasi: "Aivan hirveä pommi"

Karkkilalainen sai vertikaalijigiinsä tällin, jonka seurauksena hän on näinä päivinä tunnettu kalastuskasvo Suomen lisäksi esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa.

Haanpää sai haaviinsa suurimman Suomessa 2000-luvulla pyydetyn kuhan. Kalalla oli painoa jättimäiset 14,9 kiloa. Saamamiehen mukaan pituutta oli metri, tai muutama sentti yli.

Jättikuha rikkoo pitkästi yli pyrstön mitalla vanhan Suomen ennätyksen, joka oli 14,09 kiloa.

Suomen ennätyskalarekisteri uudistui 2000-luvun alussa ja nykyään virallisiksi ennätyksiksi kelpaavat vain sen jälkeen mitatut eväkkäät.

Toki jättikalalle piti keksiä nimikin. Lasten kanssa iltapesuja tehtäessä kullanhohtoinen SE-kuha sai nimeksi Tanhupallo.

Vain isoja kaloja

Haanpään vuorokausi voisi olla vaikka 26-tuntinen. Mies pyörittää puolisonsa kanssa pientä hevostilaa, käy päivätöissä ja järjestää promoottorina vapaaotteluita. Perheen kanssa puuhastelun ohella kalastus on vastapano arjelle.

Saamamies kertoo panostaneensa viimeisimmät muutamat vuodet vertikaalijigaukseen. Ja nimenomaan suuren kalan, kuhan ja hauen pyyntiin.

– Etsin jatkuvasti uusia paikkoja. Sitten on aina hullunkiilto silmissä siitä isosta kalasta. Monta kertaa uusilla järvillä en tiputa jigiä kertaakaan veteen, etsin vain sitä isoa. Siitä kertookin se, että plakkarissa on kuusi yli kympin kuhaa. 12 eri järvestä minun veneeseeni on noussut yli seitsemän kilon kuha.

– Tämä kauden alku on ollut vähän sellainen kaikki peliin -kevät. Olen käynyt todella monella eri järvellä, yrittänyt lukea netistä istutustietoja ja saalistilastoja ja etsiä potentiaalista ison kalan vesistöä.

Viikko ennen ennätyskalaa Haanpää onnistui huiputtamaan yli 12-kilon kuhan iskuun. Silloin hän ajatteli, että suurempaa ei enää tässä elämässä tule.

Ruuhkaa järvellä

Sitten tuli aika lähteä tutulle järvelle isoa etsimään. 

Kalastaja kertoo, että hänen valitsemallaan järvellä ja kalapaikoilla oli muita kalastajia, sekä verkonkokijoita. Mies päätti luodata vielä yhden rauhallisen kohdan ennen poislähtöä.

– Pitkään paikalla ei ehtinyt pyöriä, kun näin, että viistoluotaimessa näkyy aivan järjettömän kokoinen pallo. Ajattelin ensin, että voiko tuo olla edes kala. Sitten ajoin sen päälle ja sainkin sen suoraan veneen alle.

Kuha kiinnostui heti Haanpään jigistä. Sen jälkeen vapaa pitelevä käsi oli irrota olkapäästä.

– Tuo iso kuha ja sen otti on kyllä aivan hirveä pommi, Haanpää nauraa.

– Reidet tärisivät ja olivat kyllä hapoilla.

Perttu Haanpään kuha on tiettävästi maailman suurin pyydystä ja päästä -kala. Eli suurempaa kuhaa ei ole koskaan saatu ja sen jälkeen vapautettu.

Myös kansainvälisen urheilukastusennätyksiä valvovan IGFA:n edustaja on ollut kalastajaan yhteydessä ennätyskuhan vuoksi

Ennätykset ovat paperi seinällä

Kalastaja korostaa muutenkin, että vesillä ollaan nauttimassa luonnosta, hiljaisuudesta ja kalastuksen jännityksestä, kun iso kala löytyy ja sen saa ottamaan vieheeseen. Ennätykset ovat paperi seinällä.

– Minulle suurin juttu on, kun saan vapautettua kalan takaisin järveen. Voin sitten itse saada sen joskus myöhemmin tai joku toinen saa kokea vastaavan elämyksen, Haanpää sanoo.

Kuten tämänkin jutun kuvasta ja videolta näkyy, kuha on poikkeuksellisen isossa mätilastissa oleva naaraskala. 

Haanpää ei nostanut jättiä vedestä kuin pikaisen punnituksen ajaksi. Ympärysmitat ja muut tarkennukset jäivät ottamatta.

– Sanoin IGFA:n edustajallekin, että on tyhmää, jos minä nostan jonkin tittelin tai paperin takia tuollaisen kalan veneen pohjalle. Se voi ruveta hyppimään siinä iso mätilasti mahassa. Sitten sitä olisi vielä pitänyt käännellä ja ottaa ympärysmittoja tai muuta.

– Tiedän itse, että kala oli heittämällä Suomen suurin, ja se lähti pirteänä siitä takaisin aaltojen alle, saamamies kertoo.

Suomi on ykkönen

Pertun kala on herättänyt kiinnostusta laajasti. Ruotsalaiset ja saksalaiset kalastusmediat ovat tehneet juttuja saaliista. Saksassa kala pääsi tavalliseen päivälehteenkin.

Yleensä kalastuksenkin saralla trendit ja uutuudet kiertävät meille Ruotsin kautta. Läntisessä naapurissamme jotkut kalastusprofiilit tai vieheenrakentajat ovat kuin rock-tähtiä.

Haanpää korostaa, että meikäläisiä kuhavesiä on pidetty turhan huonoina. Suomalaisissa järvissä on huikea potentiaali suurten petokalojen pyyntiin. Kunhan viitsii yrittää ja nähdä vähän vaivaa välineiden opetteluun.

– Olen sanonut kaikille, että tässä ei ole mitään muuta ongelmaa kuin se, että suomalaiset eivät vain osaa.

Suuret takaisin järveen

Ruuaksi Haanpää kalastaa pienempiä kaloja. Suurten paikka on järvessä, monestakin syystä.

Suuret yksilöt, lajista riippumatta, ovat äärimmäisen tärkeitä suvunjatkamisen kannalta.

Haanpää arvioi, että suuret yksilöt ovat keränneet niin paljon myrkkyä itseensä, ettei niitä edes kannattaisi syödä.

– Isot kalat myös kuljettavat isojen kalojen geenejä, eli niiden jälkeläisistä syntyy lisää sellaisia kaloja, joilla on mahdollisuus kasvaa todella isoiksi.

Haanpää kertoo olleensa mielenkiinnosta mukana nuottaamassa roskakaloiksi luokiteltavia eväkkäitä järvillä. Nuottaakin tehokkaampi harventaja on iso peto.

– Suuret kalat syövät niitä särkikaloja, jotka rehevöittävät järviä tosi pahasti. Jättiläiset pitävät särkikalakannan aisoissa äärimmäisen tehokkaasti.

Haanpää on onnistunut saamaan siimansa päähän myös sellaisen hauen, josta moni voi vain haaveilla ja katsella kuvista. Painoa kalalla oli 16,2 kiloa.

MTV Uutiset kertoi vapun jälkeen Toni Pohjalaisen saamasta, yli 13-kiloisesta suurkuhasta. Kaksi kuhamestaria ovat tavaneet kerran, mutta viestejä on vaihdettu useastikin.

Lue myös: Nyt tärppäsi jättikuha! Toni näki järvessä jotain, joka vei yöunetkin – lähti aamuneljältä kalaan, ja se kannatti

– Toni lähetti äsken viestin, jossa hän kertoi lähtevänsä vesille. Sanoi menevänsä etsimään Tanhupallon isosiskoa, Haanpää nauraa.